Perjantaina Uudessakaupungissa esiteltiin oppilaitosyhteistyön eri mahdollisuuksia elintarvike- ja ruoka-alan toimijoille. Tilaisuuden järjesti Tulevaisuuden ruokaketjut Varsinais-Suomessa -hanke, jonka projektipäällikkö Mirja Junkola piti tilaisuuden avaussanat.
– Hankkeen päätavoitteena on lisätä varsinaissuomalaisten ruokasektoriyritysten uusiutumis- ja sopeutumiskykyä toimintaympäristön muutoksiin, tukea kestävän ruokasektorin kehittymistä sekä varmistaa ruokasektorin yritysten kilpailukyvyn säilyminen myös tulevaisuudessa, Ukipolista edustanut Junkola kuvaili.
Hanke alkoi viime syksynä ja se jatkuu syyskuulle 2026 asti. Sen kohderyhmänä ovat ruokasektorin yritykset, kaupalliset yritystenväliset jakelukanavat, julkinen ruokapalvelu sekä muut ammattikeittiöt ja varsinaissuomalaiset koulut ja oppilaitokset.
– Olemme jakaneet hankkeen toimenpiteet viiteen työpakettiin. Ne ovat jalostusasteen nosto ja tuotekehitys, oppilaitosyhteistyön tiivistäminen, ammattikeittiöiden älykkäät ja kestävät toimitusketjut, ruokamatkailu tutuksi ja tuotteeksi sekä vastuullisuutta ja tekoälyä ruokaketjuihin, Junkola listasi.
Uudessakaupungissa siis huolehditaan oppilaitosyhteistyön tiivistämisestä. Siksi samaan tilaisuuteen ruoka-alan yrittäjien kanssa oli kutsuttu ammattiopisto Novidan ja Turun ammattikorkeakoulun ruoka- ja elintarvikepuolen edustajia.
– Koulutamme prosessi- ja kemiantekniikan insinöörejä. Olen uudet materiaalit ja prosessit -tutkimusryhmässä, jossa tehdään yhteistyötä yritysten kanssa, Turun ammattikorkeakoulun elintarviketekniikan lehtori Eija Kulju kertoi.
Elintarvikealan opiskelijat voivat tehdä yrityksille tilauksesta esimerkiksi tuote- tai prosessinkehitystyötä, yksittäisten laitteiden testausta tai vaikkapa raaka-aineiden analytiikkaa. Opiskelijat voivat tehdä esimerkiksi työharjoitteluja tai opinnäytteitä eri alojen yrityksille.
– Mietimme yhdessä toimintaa ja tavoitteita. Onko yrityksellä tarve asiantuntijoille vai opiskelijoille? Sen jälkeen teemme toimeksiantosopimuksen ja sovimme, tehdäänkö yrityksen tilaama työ ammattikorkeakoulun vai yrityksen tiloissa ja laitteilla, Kulju lisäsi.
Ammattiopisto Novidassa tarjotaan elintarvikealan perustutkintokoulutusta oppisopimuksen avulla.
– Olemme tehneet yhteistyötä esimerkiksi laitilalaisen Munaxin kanssa, Novidan elintarvikealan opettaja Sanna Järvinen jatkoi.
Elintarvikealan perustutkinnosta valmistuu elintarvikkeiden valmistajaksi. Opiskelut vievät tavallisesti kaksi vuotta ja ajasta suurin osa menee työpaikalla työssäoppimassa.
– Meillä on kuitenkin joka kuukausi muutama lähiopetuspäivä, jolloin tutustumme muihin yrityksiin ja eri raaka-ainesektoreihin, Järvinen kuvaili.
Ukipoliksen toimitusjohtaja Katariina Torvinen puolestaan esitteli kolmen klusterihankkeen käynnistämistä. Klusterilla tarkoitetaan yritysten tai yhteisöiden maantieteellisiä keskittymiä, jotka tässä tapauksessa voisivat tuoda alueelle lisää elinvoimaa.
– Vakka-Suomessa valittiin klusterin keskiöön teollisuus, elintarviketeollisuus ja matkailu. Meillä on paljon alkutuottajia ja elintarvikkeiden jalostusyrityksiä, joten nämä tahot pitäisi saada tekemään vielä enemmän yhteistyötä keskenään. Pohdimme siis, kuinka toimialat saataisiin enemmän yhteistyöhön keskenään, Torvinen sanoi.
Ukipolis toimii seudulla tiedon välittäjänä ja sillanrakentajana. Hankkeeseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä tehdään Turun yliopistossa ja Turun ammattikorkeakoulussa.
– Ukipolis voi neuvoa rahoitusasioissa, mutta toivoisin, että meillä olisi vielä joskus alueella todellinen elintarvikeakatemia. Se tuottaisi esimerkkiä hyvästä toiminnasta myös muualle Suomeen, Torvinen summasi.
