Viime vuoden asunnottomuusselvityksen mukaan yksineläviä asunnottomia oli Suomessa 3 806, mikä on 377 enemmän kuin edellisvuonna. Asunnottomien määrä kasvoi ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2012. Pitkäaikaisasunnottomia oli 1 010 ja asunnottomia perheitä ja pariskuntia 110. Tiedot selviävät Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Ara:n tuoreesta selvityksestä.
Yksinelävien asunnottomien määrä on laskenut tasaisesti, erityisesti vuodesta 2018 alkaen. Pitkäaikaisasunnottomuus on vähentynyt huomattavasti koko tarkastelujakson ajan ja pysynyt matalalla tasolla viime vuosina.
Ara selvittää vuosittain kaupunkien asunnottomien tilannetta kuntiin lähetettävillä kyselyillä. Uudessakaupungissa on jo pitkään ollut kuusi asunnottomaksi luokiteltua henkilöä, joista kaksi on määritelty pitkäaikaisasunnottomaksi.
Näin oli vielä vuonna 2023, mutta Varsinais-Suomen hyvinvointialueen Varhan sosiaalipuolelta viestitetään, että viime vuonna Ara:n kyselyn aikoihin Uudessakaupungissa oli kaksi asunnotonta.
– Tällä hetkellä Uudessakaupungissa on asunnottomia 5–7. Jokunen pitkäaikaisasunnoton sai vuoden alussa asunnon, kertoo puolestaan Paula Kesäläinen, joka toimii Kiinteistö Oy Uudenkaupungin vuokratalojen asumisneuvojana.
Tilastojen mukaan Laitilassa ja Taivassalossa oli vuonna 2023 yksi asunnoton. Kustavissa, Vehmaalla ja Pyhärannassa ei ollut asunnottomia. Viime vuonna Laitilassa oli yksi asunnoton perhe, mutta muiden kuntien tietoja ei ole, koska Kustavi, Pyhäranta, Taivassalo ja Vehmaa eivät Aran mukaan vastanneet kyselyyn.
– Asunnon löytäminen on hankalaa, jos ihmisellä on vanhoja vuokravelkoja tai he ovat jostain muusta syystä saaneet häädön, Kesäläinen lisää.
Valtaosa kunnista, joissa asunnottomien määrä kasvoi, kertoivat pääasiallisiksi syiksi pienten ja kohtuuhintaisten asuntojen puutteen, muutokset sosiaaliturvaan sekä yleisesti korkeat asumis- ja elinkustannukset.
Vailla vakinaista asuntoa ry huomauttaa, että asunnottomien kokonaismäärä kasvu saattaa olla suurempi kuin Ara:n selvityksen luvut kertovat.
– Esimerkiksi tuttavien ja sukulaisten luona tilapäisesti majoittuvien ryhmässä on paljon ihmisiä, joiden tilanne tulee sosiaaliviranomaisten tietoon viiveellä, toteaa Vailla vakinaista asuntoa ry:n palvelupäällikkö Jussi Lehtonen.
Y-säätiö on yksi Suomen suurimmista vuokranantajista ja siellä asunnottomuuden kasvu ei tullut yllätyksenä. Y-säätiöstä todetaan, että tällä hetkellä useat tekijät heikentävät suomalaisten kykyä pitää omasta asumisesta kiinni.
– Elinkustannusten nousu on kaventanut arjen talouden marginaalit minimiin. Samaan aikaan on leikattu asunnottomuutta ennaltaehkäisevistä rakenteista, kuten sosiaalituista, kohtuuhintaisesta asumisesta, asumisneuvonnasta ja järjestöjen toiminnasta, Y-säätiön toimitusjohtaja Teija Ojankoski toteaa.
Myös Lehtonen huomauttaa, että hallituksen tekemät leikkaukset toimeentulotuen ja asumistuen vuokran enimmäismääriin pakottavat ihmisiä luopumaan asunnoistaan.
– Tai he tulevat häädetyiksi, koska eivät enää kykene maksamaan vuokriaan. Asuntomarkkinoilta ei vain löydy riittävän halpoja vuokra-asuntoja, Lehtonen lisää.
Ojankoski toteaa, että asunnottomuuden riski on Suomessa noussut, ja se näkyy tuoreissa luvuissa. Hän huomauttaa, että ilman korjausliikkeitä tilanteeseen ei ole odotettavissa helpotusta.
Viidennes yksinelävistä asunnottomista oli Helsingissä. Seuraavaksi eniten asunnottomia oli Turussa, Espoossa ja Tampereella. Nämä neljä kaupunkia kattavat yhdessä yli puolet maan asunnottomuudesta.
Asumisen ja asunnottomuustyön ammattilaiset ovat kuluneen vuoden aikana havainneet ryhmän, jota palveluissa ei viime vuosina ole juuri nähty. Asunnottomien palveluissa on kohdattu pienituloisia ihmisiä, joilla ei ole asunnottomuuden lisäksi muita merkittäviä haasteita elämässä.
– Ilmiö kertoo suomalaisten vaikeasta tilanteesta asuntomarkkinoilla ja turvaverkkojen heikentymisestä. Olimme jo lähes poistaneet pienituloisuudesta johtuvan asunnottomuuden ja kulkemassa kohti yhteiskuntaa, jossa jokaisella on koti. Nyt menemme taas väärään suuntaan, Ojankoski lisää.
Ulkona, porrashuoneissa ja ensisuojissa majoittuvien asunnottomien määrä kasvoi merkittävästi. Valtakunnallisesti näissä olosuhteissa majoittuvien määrä nousi noin 200:lla, ollen nyt yhteensä yli 690. Myös tuttavien ja sukulaisten luona tilapäisesti majoittuvien määrä kasvoi vastaavalla tavalla ja oli lähes 2 380 henkilöä.
– Katuasunnottomuus on yhteiskunnasta syrjäyttämisen äärimmäinen muoto. Kadulla olevat asunnottomuutta kokevat ovat palveluiden ulkopuolella, vaikka tarve tuelle olisi sitäkin suurempi, Ojankoski lisää.
– Ei ole kyse pelkästään perinteisen katuasunnottomuuden kasvusta, vaan siitä, että ensisuojapalveluiden piiriin on ajautunut uusia ihmisryhmiä, jotka eivät ole aikaisemmin joutuneet tällaisia palveluja käyttämään. On kysyttävä, että mikä selittää näin rajun kasvun viimesijaisia palveluita käyttävien ihmisten määrässä, huomauttaa Lehtonen.
Asunnottomista joka viides oli naisia ja 15 prosenttia alle 25-vuotiaita nuoria. Sen sijaan maahanmuuttajataustaisia asunnottomia oli hieman edellisvuotta vähemmän. Heidän osuutensa oli noin viidennes kaikista asunnottomista.
Hallitus käynnistää tänä keväänä ohjelman, jonka tavoitteena on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2027 mennessä. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kaupungit ja hyvinvointialueet aloittavat paikalliset kehittämishankkeet, joihin on myönnetty rahoitusta yli kahdeksan miljoonaa euroa.