Noin kolme vuotta sitten käynnistynyt Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on edennyt vaiheeseen, jossa rauhanneuvotteluista on keskusteltu ensimmäistä kertaa vakavasti.
Tosin neuvotteluja on väläytellyt Ukrainan sijaan enemmän Yhdysvallat ja presidentti Donald Trump, joka ilmoitti alkuviikolla neuvotteluiden aloittamisesta Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa rauhan saamiseksi Ukrainaan.
Uudessakaupungissa asuva ja Ukrainan apukeskus Slavan perustaja Olga Gotsmanova on seurannut surullisin mielin viimeaikaisia käänteitä. Hän muistuttaa, että vaikka hyökkäyssota alkoi nykyisellä laajuudellaan kolme vuotta sitten, on Ukrainan kansa jo 11 vuoden ajan vastustanut vihollisen julmaa hyökkäystä.
Rauhanneuvottelujen käänteistä Gotsmanova toteaa, että Trump on yrittänyt esittää presidenttikautensa ensimmäisistä päivistä lähtien äänestäjilleen olevansa ratkaiseva presidentti.
– Venäjän ja Yhdysvaltojen sanelulla voi olla katastrofaaliset seuraukset koko maailmalle. Monet hirmujohtajat näkevät, että aggressio naapureitaan vastaan jää rankaisematta eikä uhrimaille edes kerrota, miten heidän kohtalonsa ratkaistaan, hän sanoo.
Historia kertoo esimerkkitapauksen Münchenin sopimuksesta, jossa Tshekkoslovakian sudeettialueet luovutettiin Saksalle. Silloin Iso-Britannia, Ranska ja hirmuhallitsijoiden johtamat Saksa ja Italia tekivät sopimuksen tshekkien puolesta.
Gotsmanovan mielestä vastaavanlaisten salakavalien neuvotteluiden ongelmana on, että ne muodostavat vaaran paitsi Ukrainalle, mutta myös koko ihmiskunnalle.
– Venäjä on ollut koko historiansa ajan aggressiivinen valtio, joten turvallisuuden ja rauhanneuvottelujen tae on Euroopan maiden vahva asema, joka pakottaa hyökkääjämaan noudattamaan kansainvälisiä lakeja.
Yhdysvallat ilmoitti alkuviikolla omia ehdotuksia rauhan ehdoiksi. Heidän mukaansa Ukrainan ei esimerkiksi kannata tavoitella Venäjälle menettämiään alueita tai jäsenyyttä puolustusliitto Natossa.
Myös Ukrainan maaperässä piilevät mineraalit voivat olla osa neuvotteluja. Ainakin Yhdysvallat on ilmaissut olevansa kiinnostunut Ukrainan luonnonresursseista, joita arvioidaan olevan maaperässä miljardien dollarien edestä.
– Neuvottelut Trumpin ehdoista ovat taloudellisesti tärkeimpien alueiden luonnonvarojen ja hedelmällisimmän maaperän lopullinen menetys.
Gotsmanova huomauttaa, että Ukrainan perustuslain mukaan Ukrainan alueella sijaitseva maa ja sen luonnonvarat kaikkineensa ovat Ukrainan kansan omistusoikeuden kohteita.
– Ukrainan koskemattomuuden ja suvereniteetin on oltava loukkaamaton.
Gotsmanova toivoo, että rauhansopimus tarjoaisi parhaimmassa tapauksessa mahdollisuuden aloittaa maan elpymisen, mikä voisi tarkoittaa uusia työpaikkoja ja kannustaisi monia pakolaisia palaamaan kotimaahan.
Hän kuitenkin toteaa, että monet saattavat jäädä Suomeen ja muualle Eurooppaan, koska kodit voivat olla tuhottuna Ukrainassa.
– Uskon ukrainalaisten tuovan uusia ideoita kaikkialta maailmasta ja toteuttavan mahtavia hankkeita valtion, taloutemme, maataloutemme ja luonnonvarojen palauttamiseksi, hän toivoo.
Hän on tyytyväinen Suomen tarjoamaan apuun Ukrainaa ja sen kansalaisia kohtaan. Hän on kuitenkin myös samaa mieltä entisen pääministeri Sanna Marinin kanssa, että Euroopan pitäisi antaa enemmän apua ja tukea Ukrainalle.
– Säästämällä ja viivyttämällä apua menetämme arvokkaimman resurssimme eli ihmiset ja todennäköisyys hyökätä Euroopan maihin kasvaa. Silloin tappiot ovat korvaamattomia, Gotsmanova päättää.
