Peruspalvelut kuntoon ja ihmiset jonoista hoitoon – Näin aluevaltuutetut arvioivat, mitä Varhassa pitäisi tehdä

Vakka-Suomen aluevaltuutetut ovat yhtä mieltä siitä, että Varsinais-Suomen hyvinvointialue on päässyt hyvään vauhtiin, mutta paljon on silti vielä paljon tekemistä.
Yksi ratkaistava asia on, miten Vakka-Suomeen saadaan riittävästi hoitajia, lääkäreitä ja muita asiantuntijoita.

– Varha ja alueen kunnat voisivat tiivistää yhteistyötään. Vakka-Suomen kasvava teollisuus ja työpaikat houkuttelevat uusia asukkaita, mikä voi helpottaa myös sote-alan osaajapulaa, kun perheiden molemmat vanhemmat voivat työllistyä alueella. Hyvin järjestetyt sote-palvelut ja avoimet työpaikat lisäävät alueen vetovoimaa, erityisesti lapsiperheille. Lisäksi Wintterin voidaan nähdä houkuttelevan sosiaalialan ammattilaisia ja muun muassa koulupsykologeja, aluevaltuutettu Laura Kontu (kok.) pohtii.

Milla Lahdenperä (kok.) muistuttaa, että hyvällä johtamisella ja sujuvilla toimintatavoilla on merkitystä.
– Myös ammatillisen, ammattikorkeakoulun ja yliopiston kanssa tehtävä yhteistyö sitouttaa alaa opiskelevia alueen toimipisteisiin.

Mauri Kontu (kesk.) korostaa, että Varhan pitää olla haluttu työnantaja ja sen pitää huolehtia kilpailukykyisistä työehdoista.
–  Lisäksi tarvitaan rakentavaa yhteistyötä palvelujen hankinnassa yksityisiltä toimijoilta, joiden määrä varmasti tulee kasvamaan tulevaisuudessa, esimerkkinä omalääkäritoiminta.

Tanja Raisto-Elo (kesk.) nostaa esiin palkkatason merkityksen.
– Työn vetovoimaisuus, mielekkyys, joustavuus, johtaminen, palkkaus ja työhyvinvointi ovat ainakin tärkeitä asioita, jotka alkuun tulevat mieleeni.

Myös Janne Sjölund (sd.) pitää kilpailukykyistä palkkauksena tärkeänä, lisäksi hän käyttäisi erilaisia kannustusmalleja.
– Hyvä keino on luoda hyvät työskentelyolosuhteet ja mahdollistaa mielekäs työ ja tuen saaminen työhönsä. Erilaiset kannustavat mallit kuten lapsisosiaalityössä on toteutettu ovat osoittautuneet toimiviksi. Kilpailukykyinen palkkaus ja ammatillisen kehittymisen mahdollisuus ovat mielestäni perusasioita onnistuneisiin rekrytointeihin.

Heli-Päivikki Laurén (sd.) arvelee, että Uusikaupunki itsessään houkuttelee ihmisiä tänne töihin.
– Uusikaupunki on aivan valloittava merenrantakaupunki, asuminen edelleen kohtuuhintaista. Liikenneyhteydet ovat haasteelliset. Käytännön kokemuksesta tiedän erikoissairaanhoidossa, että kun saadaan lääkäri ensimmäisen kerran käymään meillä tulee hän jo mielellään uudestaan. Tarvitaan myös muiden alan työpaikkoja, jotta mahdolliselle puolisollekin löytyy työpaikka.

Näissä Varha on onnistunut

Heli-Päivikki Laurén, sd.:
– Onnistumisena voisin pitää esimerkiksi sitä, että saimme tänne seudulle ikääntyneiden kuntouttavaa päivätoimintaa Suvelakotiin Kalantiin. Tämä on uutta palvelua ikääntyneille. Meidän Ugin lanseeraama arviointi- ja kuntoutusyksikkö Kuunarin konseptia on viety jo useaan kuntaan. Samoin kotikuntoutusta lähes kaikkiin Varhan alueen kuntiin. Omaishoitajien asemaa kohennettiin vapaapäivien lisäämisellä.
– Ollaan saatu käynnistettyä etävastaanottoja. Robotiikkaa ollaan otettu käyttöön.
Janne Sjölund, sd.:
– Käytännössä palveluverkkopäätöksiä ollaan vasta toimeenpanemassa, joten päätösten vaikutuksista ei ole vielä kokemusta ja seurauksia voidaan arvioida vasta tulevina vuosina.
Mauri Kontu, kesk.:
– Ensimmäinen organisaatiomalli oli raskas ja moniportainen. Nyt on julkaistu kevennetty malli, jossa pystyttiin vähentämään tasoja. Eikä tämäkään varmasti ole viimeinen malli. Kun 23000 työntekijää pitää organisoida, siihen ei Suomessa ole valmista mallia edes yritysmaailmassa. Siksi jatkuva muutos on tulevaisuudessa tosiasia.
Tanja Raisto-Elo, kesk.:
– Katsoisin, että tämän hetkinen palveluverkkopäätös on tehty palvelut ja asiakkaat edellä, saatu lähipalveluita järjestettyä lähellä ihmisiä.
Laura Kontu, kok.:
– Uudessakaupungissa palveluiden tarjonta ja laatu on onnistuttu säilyttämään, mutta Varhan sopeuttamispaineessa kaikkien palveluiden säilyttäminen ennallaan ei ole realistista.
Milla Lahdenperä, kok.:
– Tämän hetkinen palveluverkko kattaa mielestäni hyvin aluetta, tosin kaikkia päätettyjä toimipisteitä ei ole vielä toteutettu.

Näissä Varhalla on petrattavaa

Heli-Päivikki Laurén, sd.:
– Hoitoon päästävä 14 vuorokaudessa kolmen kuukauden sijaan. Voitaisiin järjestää terveyspisteitä laajemmin. Tähän sopii juuri hyvin omatiimi-malli, eli työntekijät liikkuvat asiakkaiden luokse.
– Ikäviä ensimetrin päätöksiä oli Jäsperlän hoitokodin lakkauttaminen. Laitilan vuodeosaston siirto Ukiin ei saanut tyylipisteitä. Meidän ikääntyneiden tulee saada parasta mahdollista palvelua. Hallituksen on nyt kokea aika tehdä päätös. Alijäämän kattamiseen saatava pidempi aika. Nykyisellä aikataululla me romutamme meidän hyvinvointivaltion terveydenhuoltojärjestelmän.
– Matkakorvaukset on saatava jokaisen hyvinvointialueen budjettiin. Niillä rahoilla, mitä tällä hetkellä Kela kustantaa, järjestettäisiin lisäresursseja esimerkiksi terveyskeskuksiin.

Janne Sjölund, sd.:
– Nyt pitäisi olla malttia toteuttaa hallittuja muutosprosesseja eikä vain pikasäästöjen merkeissä leikata lyhytnäköisesti. Monet uudistuksista alkavat tuottaa hyötyjä toiminnassa vasta jatkossa ja palveluiden laatu ja jatkuvuus pitää turvata väliajallakin. Kun talous alkaa tasoittumaan pitää olla mahdollisuus panostaa henkilöstöön ja toimivampiin hoitoprosesseihin.
– Jos olisin voinut päättää yksinäni, niin olisin ollut pidättyväisempi erilaisten henkilöstöön kohdistuvien raskaiden säästötoimien kanssa.

Mauri Kontu, kesk.:
– Palveluiden painopistettä pitää siirtää sote-uudistuksen tavoitteiden mukaisesti erikoistason palveluista perustason ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Siinä seutukunta-ajattelu tulee keskiöön, meillä se on Vakka-Suomi.
– Ikäihmisten palvelut ovat selkeästi heikentyneet verrattuna U-soten aikanaan meille luomiin toimintamalleihin, jotka olivat koko Suomessa tutkitusti parasta toimintaa. Tästä pitää oppia.
– Talous pitää saada tasapainoon omin toimin, koska en usko, että lähivuosina valtio tuskin pystyy löytämään lisää rahaa jo nyt sovittuihin raameihin.

Tanja Raisto-Elo, kesk.:
– Yhden vuodeosaston yksiköt siirtäisin takaisin sote-palveluihin, ja kahden tai useamman osaston yksiköt jättäisin sairaalapalveluihin. Näillä yhden osaston yksiköillä on pääsääntöisesti lääkäri virka-aikana paikalla, ja heidän profiilinsa on keskittynyt enemmän jatkokuntoutukseen ja kiireettömiin hoitoihin. Nämä yksiköt toimivat enemmänkin yhteistyössä ikääntyneiden palveluiden kanssa, toimien kuitenkin terveydenhuollon puolella.
– Jatkuvat yt-neuvottelut pitäisi saada päätökseen, ja työntekijöille kautta maakunnan työrauha. Henkilökunta tarvitsee työhyvinvointia lisääviä vaihtoehtoja. Yksi näistä on hyvinvointia lisäävät työsuhde-edut.

Laura Kontu, kok.:
– Varhan organisaatiota ja palveluverkkoa tulisi uudistaa rohkeammin ja kehittää innovatiivisemmin. Tämä ei onnistu, jos pitäydymme vanhoissa toimintatavoissa ja vastustamme muutosta. Meidän on uskallettava kokeilla uusia ratkaisuja, priorisoida palveluita ja karsia vähemmän vaikuttavia tai tarpeettomia palveluja.
– Päätöksentekoon liittyvää viestintää ja päätösten perusteita tulisi avata entistäkin enemmän ja esimerkiksi Laitilan vuodeosaston ja Sakunkulman jatkoon liittyen viestintä oli osittain jopa harhaanjohtavaa.

Milla Lahdenperä, kok.:
– Ihmiset täytyy saada jonoista hoitoon, joten kehitetään edelleen perusterveydenhuollon hoitoon pääsyä ja palvelunohjausta, moniammatillista tiimiä, omalääkäri-hoitaja-ammatinharjoittajamallia, digipalveluita ym. Tärkeä on vahvistaa ambulanssien ja hätäensiavun toimintaa koko Varsinais-Suomen alueella sekä akuuttipäivystyksen sujuvuus.
– Lääkäri- ja hoitajapula tulevaisuudessa sekä kalliit diagnosointi- sekä hoitolaitteisto vaatinee keskittämistä. Huomioida täytyy kuitenkin hyvä tavoitettavuus.