– Olimme työntekijäni kanssa Pyhämaan laitoksella. Yhtäkkiä sumusta ilmestyi kajakki ja mies. Hän meloi ohi, eikä puhunut mitään.
Ylen ohjelman nähtyään Pirilä hoksasi, että myös hänen kirjolohialtaillaan oli käyty katsomassa. Mitään kuvamateriaalia Mannerlohi Oy:n altailta Pyhämaasta ja Lokalahdesta ei silti esitetty televisiossa.
– Ei, koska meillä on asiat kunnossa. Ohjelmassa esitettiin epäkohtia.
Pirilä myöntää, että vaikka hän on ollut alalla yrittäjänä yli 30 vuotta ja hänen vanhempansa ovat perustaneet Mannerlohi Oy:n jo vuonna 1978, MOT-ohjelman kuvamateriaali järkytti häntäkin.
– Olihan se poikkeuksellista materiaalia. Olen käynyt usean yrityksen laitoksella. En olisi uskonut, että tällaista toimintaa tänä päivänä jostain löytyy.
Laiminlyönneistä Pirilän mukaan oli selvästi kyse. Yrittäjä sanoo, että noin räävittömässä toiminnassa ei ole liiketaloudellisestikaan mitään järkeä.
– Vain terve kala on tuottava kala. Kuollut kala on kallis kasvattaa. Siitähän kertyy pelkkiä kuluja. Tuollainen touhu, mitä MOT-ohjelma esitti, ei ole kenenkään etu. Jotain on ollut pielessä, hän tyrmää.
Mannerlohi Oy välikasvattaa yksivuotiskierrolla kirjolohta yhteistyökumppanilleen Nordic Trout Ab:lle. Kalat tulevat Pyhämaahan ja Lokalahdelle 50–70-grammaisina ja lähtevät noin kilon painoisina.
Kaloja siirrellään, koska erikokoiset kalat tarvitsevat erilaisen kasvatuslaitoksen. Aluksi kalat kasvavat makeassa vedessä, sitten ne siirretään meriveteen.
– Kun kala kasvaa, se vaatii lisää tilaa. Meidän altaat ovat merellä. Altaissamme kasvaa noin 200 tonnia kalaa vuodessa.
Mannerlohi Oy:n altaat ovat harvinaisen suuria välikasvatukseen, sillä yritys kasvatti aiemmin teuraskaloja. Teuraskalojen kasvattamiseen tarvitaan enemmän tilaa kuin mitä välikasvattamisessa tarvittaisiin.
Pirilä arvioi, että MOT-ohjelman esittämä kalakuolleisuuden syynä saattaa olla esimerkiksi hylkeiden hyökkäys. Evävauriot voivat johtua suuresta kalatiheydestä.
– Meillä tätä ongelmaa ei ole, kun altaat ovat suuria. Kaloilla on reilusti tilaa. Siitä huolimatta aina joku kala kuolee, se vain kuuluu luonnon kiertokulkuun. Ne sitten poistetaan altaasta.
Pirilä kertoo, että kala-altaita seurataan etänä jatkuvasti. Ruokinta hoituu etänä automaatilla. Etänä saadaan myös tietoa altaan happitasosta sekä lämpötilasta.
– Sen lisäksi käymme altailla useita kertoja viikossa, tarvittaessa päivittäin.
Linnut ja hylkeet ovat kalankasvatuksen kannalta riskitekijöitä. Altaat suojataan verkoilla, jotta kalat saisivat olla rauhassa.
– Suojaverkon pitää olla sellainen, että linnut eivät pääse sen alle, ja verkon silmäkoon riittävän pieni, etteivät ne takerru verkkoon.
Haasteena ovat haikarat, jotka makaavat verkon päällä ja työntävät kaulan verkkosilmän läpi.
Niitä vielä hankalampia ovat hylkeet, jotka tappavat kalaa enemmän kuin syövät.
Pirilä muistuttaa, että kaikilla tuotantoeläinaloilla on haasteita.
Suomessa syötävästä kalasta vain 20 prosenttia on kotimaista alkuperää. Pirilä toivoo, että kuluttajat ymmärtävät, etteivät MOT-ohjelmassa esitetyt laiminlyönnit kerro koko alasta.
– Kalan omavaraisuusaste on Suomessa todella huono, vaikka vettä on ympärillä paljon. Olisihan suomalaisilla tässä paljon petrattavaa, syödä enemmän kotimaista luonnonkalaa ja kasvatettua kalaa.
MOT-ohjelma ei tuonut Pirilälle paineita.
– Olen itse aina sanonut eläinlääkäreille ja terveystarkastajille, että tervetuloa meille ihan koska vaan. Painetta MOT toi erityisesti viranomaisille. Kun tällaisia laiminlyöntejä on ollut, niin tarkastuksia pitää tehdä enemmän. Oli ohjelma myös hyvä muistutus kaikille toimijoille, että oma tontti pitää hoitaa hyvin.
Tästä kohu alkoi
Ylen MOT-ohjelma kertoi 17.2. kirjolohen kasvattamojen olosuhteisiin liittyneistä ongelmista. MOT oli saanut kuvia ja videoita Oikeutta Eläimille -järjestöltä.
Kuvamateriaalin ja Oikeutta Eläimille -järjestön mukaan yhtenä ongelmana ovat linnut, jotka kuolevat kala-altaiden verkkoihin tai niiden sisään.
Vedenalaisissa kuvissa näkyi myös, miten kaloilla oli esimerkiksi vaurioituneita eviä. MOT-ohjelman mukaan kirjolohi on reviiritietoinen laji ja suurissa parvissa ne käyttäytyvät toisia kohtaan aggressiivisesti. Suomen laki ei kuitenkaan määrittele, kuinka paljon elintilaa kaloilla pitää olla.
Kuvamateriaalissa näkyi, että kasvatusaltaissa oli myös kuolleita kaloja.
Ely-keskus: Kalankasvatus on hyvin säänneltyä
MOT-ohjelman esiintuomat laiminlyönnit kalankasvattamoilta ovat Varsinais-Suomen ely-keskuksen mukaan harvinaisia.
– Kuvatut laitokset edustavat ääritapauksia, joissa laitoksista ei ole huolehdittu asianmukaisesti ja lakeja on rikottu. Mikäli meillä olisi tietoa tällaisesta laitoksesta, puuttuisimme siihen välittömästi, ylitarkastaja Veera Hauhia Varsinais-Suomen ely-keskuksesta vakuuttaa.
Hän kertoo, että ely-keskuksen valvojat tekevät laitoksille määräaikaistarkastuksia, joilla varmistetaan, että toiminta on lain mukaista. Kalankasvatus on luvanvaraista toimintaa, joka edellyttää ympäristönsuojelulain ja vesilain
mukaisia lupia, lisäksi toimintaa jätelaki, luonnonsuojelulaki sekä laki vesienhoidon
ja merenhoidon järjestämisestä.
– Lisäksi keskeisiä ovat eläinsuojelulaki, eläintautilaki, laki eläintunnistusjärjestelmästä ja laki eläinten lääkitsemisestä. Kalankasvatus on siis hyvin säänneltyä Suomessa.
Ely-keskuksen valvonnan lisäksi Ruokavirasto ohjaa eläinten hyvinvoinnin valvontaa, eläinsuojelua ja eläintautien vastustamista.
Näiden valvonta kuuluu Aluehallintovirastoille sekä kunnaneläinlääkäreille.
Hauhia kertoo, että kalojen hyvinvointiin liittyen on käynnistynyt kansallinen kalojen hyvinvointiohjelma, jossa tutkimuslaitokset
ja asiantuntijat tekevät yhteistyötä kalojen hyvinvoinnin edistämiseksi. Ohjelman tavoitteena on ratkaista kalojen hyvinvointiin liittyviä ongelmia ja ennakoida tulevia kehitystarpeita. Hanketta koordinoi Luonnonvarakeskus.
