Hakametsän koulu rakennettiin vuonna 1978, kun kaupungin asukasluku oli vahvassa kasvussa.
– Sen jälkeen mitään varsinaista peruskorjausta ei ole tehty, koulun rehtori Marko Mäkinen toteaa ennen kuin lähdetään katsomaan, miten koulun tilat toimivat tänä päivänä.
Kun ulko-ovesta astuu sisään, vastassa on heti 70-luvun värimaailma. Pitkän käytävän lattia on punavalkoista linoleumia.
Käytävä on pitkä. Sen varrelle on rakennettu liikuntasali vuonna 2004.
Alun perin koulurakennuksen keskellä on ollut sisäpiha. Kun tilaa on tarvittu lisää, sisäpihasta on tehty luokkatila. Ensin se toimi musiikkisalina, nyt tilassa opiskelevat valmistavan opetuksen eli Valmon oppilaat.
– Tämä on toinen luokkatiloistamme, josta ei ole ikkunaa ulos, Mäkinen esittelee.
Luokkatila on silti valoisa, sillä valoa tulee kattoikkunasta. Käytävän toisella puolella on ankeampi tilaratkaisu. Suomen kieltä opiskelevat eli S2-oppilaat ovat pienessä luokassa, josta ei ole ikkunaa ulos.
– Onneksi on ikkunat edes käytävälle.
Hakametsän koulussa henkii tarve uudistukselle. Koulu on viihtyisä ja kodikas, mutta pinnat ovat kuluneita ja lvi-tekniikka vanhaa.
– Tiloista voisi tehdä avarammat, jos purkaisi tuon käytävän. Sen tilalle voisi rakentaa opetuksellisen aulan, Mäkinen toteaa.
Myös henkilöstön sosiaalitilat pitäisi uudistaa. Esimerkiksi naisille on vain yksi pieni vessa, vaikka koulun henkilöstöstä valtaosa on naisia.
Lisäksi rehtori kaipaa lisäneliöitä opetuskäyttöön.
– Kun Käätyjärven Lämpö meni konkurssiin, heidän toimistonsa jäi tyhjäksi. Saimme sen tilan käyttöön. Opetustiloja tarvitaan silti vielä lisää. Meillä on nyt käytössä 12 opetustilaa, mutta tarvitsisimme 13.
Ikkunaremonttiakin talossa pitäisi tehdä. Luokkahuoneista ei näe kunnolla ulos, kun ikkunoiden välissä on harmaa usva.
Hakametsän koulussa on tällä hetkellä 148 oppilasta. Oppilasmäärään ei odoteta tulevina vuosina muutoksia.
– Ensi syksynä on tulossa reilut 20 ekaluokkalaista, kun tänä vuonna ekaluokkalaisia on ollut 16. Meidän on mietittävä, tehdäänkö yksi vai kaksi luokkaa.
Hakametsään on keskitetty Valmo-opetusta. Se tarkoittaa, että kymmenkunta oppilasta siirtyy Valmo-luokalta myöhemmin oman oppilaaksiottamisalueensa kouluun.
148 oppilaasta 22 opiskelee pienryhmässä, mikä selittää sen, miksi opetusryhmätiloja tarvitaan niin monta.
Mäkinen kertoo, että Hakametsään on hakeutunut oppilaita myös muilta alueilta, kuten Lokalahdelta, Kalannista ja Saarnistosta.
– Koulussamme viihdytään hyvin. Fasiliteetit vain pitäisi saada tuotua tähän aikaan. Luokissa tarvittaisiin esimerkiksi enemmän pistorasioita, kun joka oppilaalla on käytössä oma chromebook ja niitä pitäisi ladata tunneilla.
Korjauksen hankesuunnittelu jo käynnissä
Teija Uitto
Hakametsän koulun korjauksen hankesuunnittelu on käynnistynyt. Illusia Viinikainen kaupungin tilapalveluista kertoo, että hankesunnittelussa kartoitetaan kiinteistön korjaustarpeet ja laaditaan mahdollisen peruskorjauksen kustannusarvio. Hankesuunnittelun on tarkoitus valmistua elokuussa.
– Varsinaisen peruskorjausremontin aikataulusta ei voida sanoa vielä mitään. Ennen mahdollista remontin alkua pitää tehdä laajempi kouluverkkoselvitys, jossa käsitellään muidenkin kaupungin koulukiinteistöjen korjaustarpeet, oppilasmäärien kehitys alueittain sekä muut koulutuspoliittiset linjaukset, hän toteaa.
Viinikainen arvioi, että Hakametsän koulun remontti veisi noin vuoden ja koulun pitäisi siirtyä korjaustöiden ajaksi väistötiloihin.
– Väistötilojen osalta tarkempi tarkastelu tehdään kuitenkin vasta sen jälkeen, kun päätös peruskorjaukseen ryhtymisestä on tehty.
Rehtori Marko Mäkinen toivoo, että Hakametsän koululle saataisiin remontti mahdollisimman pian.
