Saarialueet menettävät asukkaita. Ilmiö on tuttu koko Euroopassa, myös Suomessa ja Vakka-Suomessa. Miten saariin saataisiin uusia asukkaita? Tätä Åbo Akademin Saaristoinstituutti lähti tutkimaan ja selvitystyön tuloksena kehitettiin asuttavuusanalyysityökalu. Työkalun avulla voidaan selvittää, mikä tekee alueesta houkuttelevan asuinpaikan ja mikä ei.
– Kun heikkoudet ovat tiedossa, niihin voidaan puuttua, ja vahvuuksia voidaan markkinoida, hankekoordinaattori Tiina Hero toteaa.
Saaristoinstituutin arviointityökalua aiotaan käyttää tänä vuonna Pyhämaassa. Hankkeen vetäjänä on Pyhämaan matkailuyhdistys ja sitä rahoittaa Leader Ravakka.
– Työhön osallistuvat myös muut paikalliset yhdistykset, kuten nuorisoseura, metsästysseura, kotiseutuyhdistys ja urheiluseura Pyry, Kari Aalto matkailuyhdistyksestä kertoo.
Vuoden kestävän hankkeen aikana järjestetään viisi työpajaa, joihin toivotaan asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden osallistumista. Ensimmäinen on maanantaina 24. maaliskuuta.
– Illan aikana esitellään hanke ja käsitellään Pyhämaan identiteettiä, Hero kertoo.
Työpajoissa asukkaiden ja mökkiläisten tehtävänä on miettiä rehellisesti alueen vahvuuksia ja heikkouksia. Tavoitteena on rakentaa Pyhämaasta kokonaiskuva, miten siellä toimivat esimerkiksi julkiset palvelut, miten moni asuu tai viettää aikaa Pyhämaassa, miten energia-asiat on hoidettu ja mitä työmahdollisuuksia alueella tai sen lähellä on.
– Tätä työkalua on käytetty useilla saarialueilla, esimerkiksi Kumlingessa Ahvenanmaalla. Siellä esimerkiksi koettiin, että etäisyys Maarianhaminaan on 225 kilometriä, vaikka oikeasti matkaa on vain 95 kilometriä, Hero sanoo.
Mielikuvat vaikuttavat siihen, miten kiinnostavaksi asuinpaikaksi alue koetaan. Jos mielikuva on väärä ja se haittaa alueelle muuttamista, mielikuvaa pitää korjata.
Kari Aalto toteaa, että Pyhämaa on siinä mielessä sijainniltaan hyvässä paikassa, että alueelle pääsee kahta tietä.
Pyhämaa on mökkivaltaista aluetta. Kun ympärivuotisia asuntoja on alueella noin 300, mökkejä on noin 900.
– Tutkimusten mukaan vapaa-ajan asukkaat viettävät keskimäärin yli 100 vuorokautta vuosittain mökkikunnassa. Se on merkittävä aika, Hero sanoo.
Aalto toivoo, että työpajoissa syntyisi hyvinkin konkreettisia ideoita, miten Pyhämaan elinkelpoisuutta voisi parantaa.
– Yhtenä esimerkkinä voisi olla Kuivarauman ja kirkonkylän välinen tie, mikä on aivan järkyttävässä kunnossa.
Pyhämaa houkuttelee asukkaita järjestämällä myös Tervetuloa Pyhämaahan -tapahtuman 26. huhtikuuta. Tällöin esitellään kahdeksan taloa, jotka ovat myynnissä.
– Pyhämaahan toivotaan lisää lapsiperheitä, sillä onhan meillä vanheneva ikärakenne.
Aalto epäilee, että ihmiset kokevat Pyhämaan olevan kaukana.
– Oikeasti ajomatka Uudenkaupungin keskustaan on vain 25 minuuttia. Lisäksi perille pääsee ilman lauttayhteyttä, vaikka Pyhämaa on saaressa.
Heron mielestä ratkaisevaa on myös se, minkälaisessa maisemassa ihmiset kulkevat. Hän on puolisonsa kanssa muuttanut Uuteenkaupunkiin pääkaupunkiseudulta ja kokenut maisemamuutoksen itse.
– On ihan erilaista ajaa tietä, josta näkyy merelle kuin isoa valtatietä. Siirtymä kauniissa maisemassa on rentouttava.
Hanke alkaa kyselyllä asukkaille ja ensimmäinen työpaja on maanantaina 24. maaliskuuta kello 18 alkaen nuorisoseuran talolla. Työpaja on avoin kaikille ja työpajaan toivotaan mahdollisimman paljon alueen asukkaita ja vapaa-ajan asukkaita.
Huom! Työpajan ajankohtaa korjattu.
Asuttavuusanalyysi
Asuttavuusanalyysissä on seitsemän eri osa-aluetta sekä 45 indikaattoria, joilla mitataan alueen vahvuuksia ja heikkouksia.
Mittareiden kehittelyssä on käytetty Ahvenanmaan Kökarin saaren asuttavuuden arviointia. Alkuperäisiä indikaattoreita on myöhemmin tarkistettu ja terävöitetty niin, että ne soveltuvat minkä tahansa saaren tai alueen asuttavuuden arviointiin.
Analyysin eri osa-alueet ovat: julkiset palvelut, hyvinvoivat ihmiset, paikan identiteetti, ekosysteemit, makea vesi, energia ja paikallistalous.
Asuttavuusanalyysityökalu on vapaasti kaikkien käytössä.
Lähde: Asuttavuuden käsikirja, Åbo Akademin Saaristoinstituutti
