Jatulintarhojen käyttötarkoituksesta on eri teorioita

Jatulintarhat ovat noin 10-40 cm kokoisista irtokivistä koottuja labyrintin tapaisia rakennelmia, joissa on yksi tai useampia kivikehien reunustamia kulkureittejä reunalta keskelle. Yksi harvinaisen hyvin säilynyt jatulintarha on löydetty Kustavista Loukeenkarin saaren koillisosasta, noin 0,5 kilometriä Ahvenanmaan Brändön rajasta itään päin. Kivikehä on rakennettu loivasti itään viettävälle kalliopohjalle, joka päättyy pieneen notkelmaan. Rantaan on matkaa 60 metriä.

Valtaosa Suomen noin 200 tunnetusta jatulintarhasta sijaitsee rannikolla tai saaristossa. Muutamia on löydetty myös sisämaasta. Yksi tarha sijaitsee Loukeenkarin itäpuolisella Tiuskrunnin saarella Kustavissa. Sitä ei kuitenkaan valittu VARK-kohteeksi eli osaksi Museoviraston luetteloa valtakunnan merkittävimmistä arkeologisista kohteista.

Uudestakaupungista on kirjattu yksi jatulintarha Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin. Kolkanniemen tarha sijaitsee Lokalahden Tirkkalanjärven eteläpuolella. Taivassalosta tai Vehmaalta ei ole rekisteröity vastaavia muinaisjäännöksiä.

Arvioidaan, että suurin osa maamme jatulintarhoista on rakennettu 1300–1800-luvuilla. Vanhimpia on epäilty jopa pronssikautisiksi. Tätä kautta elettiin Suomen rannikolla noin 1800 eaa.–500 eaa. Kirjassa Varsinais-Suomen esihistoria mainitaan 1800-luvulla tehty Lypyrtin jatulintarha, joka saattaa tarkoittaa juuri Loukeenkarin rakennelmaa.

Tavallisesti nämä kivilabyrintit tai -spiraalit ovat halkaisijaltaan 8–11 metriä. Loukeenkarin kohde osuu tähän haarukkaan, sillä sen leveydeksi on mitattu 8,5 metriä. Tämän kokoisen jatulintarhan rakentaminen käsivoimin on ollut melkoinen työmaa. Herääkin kysymys, miksi ihmeessä sellaisen kokoamiseen on käytetty aikaa ja energiaa.

Jatulintarhoista on tehty useita väitöskirjoja, mutta niiden käyttötarkoituksesta ei ole päästy yksimielisyyteen. Yleinen oletus on, että jatulintarhat ovat taikauskoisten kalastajien ja merimiesten rakentamia. Niillä on kenties tavoiteltu kalaonnea tai hyvää purjehdussäätä.

Jatulintarhojen on myös epäilty liittyneen hedelmällisyys- ja aurinkoriitteihin sekä toimineen rajamerkkeinä tai käräjäpaikkoina. Niiden ruotsinkielinen nimitys on jungfrudans eli neidontanssi. Vanhan tarinan mukaan kaunein tyttö laitettiin juhannusiltana labyrintin keskustaan, mistä pojat johdattivat hänet tanssien ulos.

Museovirasto arvioi, että Pyhän Jaakobin kirkkomaa on erittäin harvinainen ja kulttuurihistoriallisesti hyvin merkittävä kohde, jolla on paljon tutkimuksellista potentiaalia. Se on säilyttänyt poikkeuksellisen hyvin 1600-luvun kirkkomaille ominaisia piirteitä.

Pyhän Jaakobin kirkkomaa sijaitsee Rahintien länsipuolella vajaa neljä kilometriä Kustavin kirkolta koilliseen. Paikalla on sijainnut aikanaan kappeli, joka rakennettiin vuonna 1675 ja purettiin 1783. Kappelin hirret ja laudat siirrettiin Kivimaalle, jonne kirkko pystytettiin uudelleen. Perimätiedon mukaan kellotapuli on siirretty kokonaisena Pyhän Jaakobin kappelista nykyiselle paikalleen Kustavin kirkon viereen.

Alkuperäisen kappelin sijainti erottuu heinikossa edelleen selvänä kumpareena. Myös perustuskiveykset ovat nähtävissä. Kohtaan, jossa alttari on aikanaan ollut, on pystytetty muistokivi.

Kirkkomaata ympäröi hirsillä katettu kiviaita, jonka sivujen pituudet ovat 30 ja 36 metriä. Tämänkaltaiset aitarakennelmat ovat harvinaisia.

Kirkkomaan kaakkoiskulmassa on lisäksi noin 5 x 5 metrin laajuisen rakennuksen perustukset. Kyseessä saattavat olla vanhan ruumishuoneen jäänteet.

Museoviraston asiantuntijat arvioivat VARK-kohteiden merkittävyyttä kuudella kriteerillä. Kohteet pisteytettiin niin, että jokaisesta arviointiperusteesta oli mahdollista saada 0, 1, 2 tai 3 pistettä. Enintään voi kerätä siis 18 pistettä.

Pyhän Jaakobin kirkkomaa arvioitiin hyvin merkittäväksi muinaismuistoalueeksi, sillä se keräsi peräti 16 pistettä. Loukeenkarin jatulintarha sai 10 pistettä. Kaikkien VARK-hankkeessa arvioitujen kohteiden keskiarvo oli 12,8 pistettä.

Lähteet:

Kustavin kohteet Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä, www.kyppi.fi (6.2.2025)

VARK-hanke Museoviraston kotisivuilla, (6.2.2025)

Valtioneuvoston tiedote 7.11.2024 VARK-alueita koskevasta päätöksestä, (6.2.2025)

Valtakunnallisesti merkittävät

arkeologiset kohteet

Museovirasto on koonnut luettelon valtakunnan merkittävimmistä arkeologisista kohteista (VARK). Kustavista valittiin mukaan kaksi upeaa muinaismuistoaluetta.

VARK-hankkeen tavoitteena oli löytää kohteet, jotka antavat ajallisesti ja alueellisesti edustavan kuvan Suomen muinaisuudesta.

Useita vuosia kestäneen hankkeen tuloksena Manner-Suomesta nimettiin kaikkiaan 1010 VARK-aluetta. Ahvenanmaa ei ollut mukana tarkastelussa.

Varsinais-Suomen 119 VARK-alueesta kaksi on Kustavista. Ne ovat Loukeenkarin jatulintarha ja Pyhän Jaakobin kirkkomaa. Molemmat ovat hyvin edustavia muinaisjäännöksiä omissa kategorioissaan.

Sami Tapanainen