Etukenossa kohti tulevaisuutta – Ennakointiakatemiassa varaudutaan eri skenaarioihin ja vahvistetaan osaamista

0
Ennakoinnin ja tulevaisuuden iltapäivää oli kokoontunut viettämään luokkahuoneellinen yritysten ja kaupungin edustajia. Puhumassa Kristiina Ojala Turun Ammatti-instituutista.

– Organisaatiot, jotka osaavat ennakoida, pysyvät mukana valtavirrassa ja menestyvät, osaamiskoordinaattori Sanni Kiviniemi ammattiopisto Novidasta pohjustaa ennakoinnin ja tulevaisuusajattelun iltapäivää.

Novidan Uudenkaupungin toimipisteessä pohdittiin viime viikon torstaina tulevaisuutta. Varsinais-Suomen Ennakointiakatemia on jo neljän vuoden ajan varautunut yhteiskunnan muutokseen. Ennakointiakatemia on verkosto, joka kokoaa yhteen maakunnan oppilaitoksia, yrityksiä ja viranomaistoimijoita tarkastelemaan maakunnan tulevaisuudennäkymiä.

Jatkuvan oppimisen projektipäällikkö Anneli Frantti kertoo jatkuvan oppimisen eli työikäisten aikuisten osaamisen kehittämisen tärkeydestä. Lisä- ja täydennyskoulutuksilla, tutkinnon osilla ja hyvällä ohjauksella voidaan vahvistaa ihmisten pysymistä työelämässä ja pääsemistä töihin. Samalla vahvistetaan myös yritysten tuottavuutta.

– Kauppalehden arvion mukaan 10 vuoden sisältä 50–90 prosenttia tämän hetken työtehtävistä muuttuu jollain lailla. Tähän täytyy varautua paitsi kouluttautumalla myös ennakoimalla. Oppilaitoksissa ennakointi auttaa vastaamaan yritysten osaamistarpeisiin ja käynnissä olevaan muutokseen, Frantti tiivistää.

Varsinais-Suomessa jatkuvaa oppimista vahvistetaan vuosina 2024–26 Euroopan unionin osarahoittamalla JOE-hankkeella, jota Loimaan ja Uudenkaupungin alueella edistää Novida.

Kristiina Ojala Turun Ammatti-instituutista vetää Ennakointiakatemiassa merialan eli meriklusterin ennakointiyhmää, joka on yksi kymmenestä alakohtaisesta ryhmästä. Ryhmät koostuvat pääasiassa oppilaitosten edustajista, mutta mukana on myös työelämän ja viranomaistahojen edustajia.

Ennakointiakatemian kaikille avoimilta verkkosivuilta löytyvät eri alojen ennakointikartat.

– Karttaan on koottu keskeisiä ilmiöitä tarkasteltavaan toimialaan liittyen, Ojala selventää.

Kartan ilmiöiden pohjalta on rakennettu alakohtaisia skenaarioita. Meriklusterissa toivottavassa skenaariossa alan investoinnit kasvavat ja työvoimaa on saatavilla. Uhkaavassa skenaariossa yritykset siirtyvät maakunnasta pois ja alan koulutusten määrä putoaa ja laatu heikkenee. Tarjolla ovat lisäksi tavanomainen ja mullistava skenaario.

– Mitä kaikkea toimialalla voisi tapahtua? Sellaista ei voida kirjoittaa, että käy juuri näin, mutta jos on neljä vaihtoehtoista skenaariota, voi varautua, mitä tulee eteen, Ojala kertoo.

Ennakointiakatemian työ tukee oppilaitosten koulutussuunnittelua.

– Minkälaista osaamista puuttuu Varsinais-Suomesta? Millaista koulutusta pitäisi tarjota, Ojala kysyy.

Kun tiedetään vastaus, voidaan kohdentaa koulutusta aloille, joista osaajia puuttuu.

– Meriklusteriryhmässä on keskusteltu, että laivasähkömiehistä on pulaa. On laivasähköasentajia, joista voidaan muuntokoulutuksella kouluttaa laivasähkömiehiä, Ojala sanoo esimerkiksi.

Ojala tähdentää, että tulevaisuuteen pitäisi mennä etukenossa koko ajan. Ojalan edustamassa TAI:ssa on pureuduttu henkilökunnan tulevaisuustaitoihin työpajoissa. Keskusteluissa on pohdittu, miten opetettava ala muuttuu ja miten opettajan omaa osaamista voidaan kehittää, jotta pysytään mukana muuttuvassa työelämässä.

– Keskustelu pakottaa miettimään tulevaisuutta. Palaute pajoista on ollut, että on aikaa keskustelulle ja näkemysten jakamiselle. Samalla myös kitketään muutosvastarintaa.

Novidan rehtori Timo Kulmala kysyy, että miten pitkälle on järkevää katsoa tulevaisuuteen. Hän muistuttaa, että viisi vuotta sitten ei olisi voinut ennustaa pandemiaa tai Ukrainan sotaa.

Ennakointiakatemiassa katsotaan tarkoituksella kymmenen vuoden päähän.

– Psykologit ovat tutkineet, että ihminen puolittaa aikajänteen. Jos sanotaan kymmenen vuotta, hän ajattelee viittä. Kymmenen on minimi, vaikka se tuntuu pitkältä, sanoo Hanna-Kaisa Aalto Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta

Akatemiassa tehdään myös määrällistä ennakointiselvitystä. Varsinais-Suomen osaajatarveselvityksessä on tarkasteltu, kuinka paljon maakunnan keskeisiltä aloilta poistuu väkeä eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä, ja kuinka paljon aloille syntyy uusia työpaikkoja. Näin voidaan ennakoida alakohtainen tilanne ja työvoiman tarve.

Varsinais-Suomen liiton erikoissuunnittelija ja koordinaatiotyöryhmän sihteeri Esa Högblom kertoo, että lisäksi Ennakointiakatemiassa käsitellään erilaisia teemoja, joista viime vuonna on keskitytty tekoälyosaamiseen ja vihreään siirtymään.

– Tänä vuonna me työstämme TKI-osaamisen (tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta) ja häiriöosaamisen varautumisen tematiikkaa, Högblom kertoo.

edit. 18.3. klo 8.31 Korjattu Kristiina Ojalan sukunimi, joka oli kuvateksteissä virheellisesti Oja.