Urheilussa hävinnyt joukkue tai urheilija useimmiten myöntää tappionsa ja vastustajan paremmuuden. Paiskataan rehdisti kättä, ehkä halataankin, ja matka jatkuu kohti seuraavaa kisaa tai peliä. Liike-elämässäkin kilpailijaa voidaan kehua ja jopa todeta, että kilpailijalla on tuohon tarkoitukseen parempi ratkaisu tai tuote kuin meillä. Urheilussa puhutaan vastustajan ja pelin kunnioittamisesta. Pelataan kovaa, mutta sääntöjen puitteissa, ja vastustajankin hyvyyttä arvostaen. Joskus voittajakin voi todeta, että kakkonen olisi yhtälailla ansainnut voiton, olin lopulta vain onnekkaampi.
Politiikassa ollaan äärimmäisen mustavalkoisia. Omaa kantaa ja oman puolueen ohjelmaa tuputetaan viimeiseen asti, eikä muille juuri kehuja jaella. Kaikesta naapurin tekemisestä löydetään edes jotakin negatiivista. Oma puolue tekisi samat asiat paljon fiksummin, ja omatkin mokat johtuvat pääsääntöisesti nimenomaan naapurin virheistä.
Urheilukaupassa oli myös vallalla tapa, jossa osa toimijoista keskittyi paljon herkemmin kilpailijoiden tekemiseen kuin omaansa. Sehän on paljon helpompaa – kritisoida ja haukkua naapuria, ja selittää oma huono tai puutteellinen suorittaminen kilpailijan tekemisillä. Yhdelle kollegalle eräs kauppias näytti joukon kilpailijoiden mainoksia ja valitteli niillä oman toiminnan surkeutta. Kollega kysäisi, että no minkälainen se teidän mainos sitten on? Sellaista ei ollut.
Jotkut sanovat, ettei urheilua ja politiikkaa pitäisi sotkea keskenään. Urheilua on kuitenkin kautta aikain käytetty poliittisten tarkoitusperien ajamiseen. Venäläiset urheilijat on tällä hetkellä pääsääntöisesti suljettu ulos kansainvälisestä urheilusta, ja hyvä niin, maan Ukrainassa käymän käsittämättömän hyökkäyssodan vuoksi. Kun Trump ja Putin kävivät puhelun järjettömän tappamisen laittamisesta katkolle, mikä nousikaan otsikoihin – idea jääkiekko-otteluiden järjestämisestä.
Politiikan tehtävä kai tulisi olla normaalin, turvallisen elämän mahdollistaminen, helpottaminen ja takaaminen. Silti kotimaanpolitiikkakin tuntuu välillä olevan tekijöilleen kuin jonkinlainen lautapeli, jossa suhteellisuudentaju unohtuu ja normielämän etiketit eivät päde. Ehkä ajatellaan, että pyytämällä sata, voidaan saada 50, mutta pyytämällä 60, saadaan korkeintaan 30, ja sen vuoksi toimitaan kuin jossakin ääriuskonnollisessa lahkossa.
Ex-pääministeri Marinin taustalle naureskeltiin, kun selvisi, että hän on työskennellyt kaupan kassalla. Mielestäni tuonkaltainen työkokemus pitäisi olla kaikille Arkadianmäeltä palkkaa nostaville pakollinen pääsyvaatimus. Liian moni ammattipoliitikko on niin vieraantunut tavallisen kansalaisen tavallisesta työelämästä, että vähintään pieni TET-jakso tuiki tavallisessa työpaikassa olisi paikallaan.
Kuntavaaleissa on ehdolla valtaisa joukko tavallisia ihmisiä, jotka aidosti haluavat vaikuttaa kotikuntansa asioiden kohentamiseen ja kehittämiseen, ja tekevät sen talkoopohjalta oman työnsä ohella. Jotta voin arvostella, aion äänestää, ja uskon jatkossakin niin porojen oikeuteen röyhtäillä kuin lehmien lupaan piereskellä.
Tässä odotellessa, pelataan vaikka Afrikan tähteä ja mennään puoluekannasta riippumatta taas tänään luomaan yhteishenkeä huutamalla Korihait voittoon Wintterissä.
Marko
Pitkärantauusikaupunkilainen Lohjalla