Ilmastokriisi on oikeasti maapallon suurin uhka. Viime talvi oli taas historian lämpimin sään ääri-ilmiöineen. Oli helleaaltoja, kuivuutta maastopaloineen, rankkasateita, hirmumyrskyjä – ja kohta alkaa ilmastopakolaisuus. Arjen keskellä IPCC:n ilmastotavoite hiilineutraalisuudesta on liian abstrakti, kun juuri nyt on suurempiakin murheita. Miten saada sota Ukrainassa loppumaan, roisto Putin tuomiolle sotarikoksistaan ja Trump hoitoon ja holhoukseen.
Ikävä kyllä, pohjoiset alueet lämpenevät enemmän kuin muu maapallo. Talvien keskilämpötila on noussut 1950-luvulta neljällä asteella nykypäiviin. Arjessa muutos näkyy selvästi talvisina nollakeleinä ja vesisateina. Kun muistan hiihtäneeni Hallun kansakouluun 39 asteen pakkasessa, niin viimeksi yli 20 asteeseen on päästy vuonna 2012. Lammet jäätyivät aina lokakuussa ja hevosella ajettiin joulukirkkoon enkä ”mustaa joulua” muista olleen. Ja tämä muutos on tapahtunut yhden sukupolven eli 75 vuoden aikana. Katoavatko meillä talvet kokonaan?
Radikaali muutos säässä tapahtui mielestäni 60- luvun alussa. Koulussani ei voitu parina talvena pitää hiihtokilpailuja lumen puuttuessa. Oli toki poikkeuksia kuten vuosi 1966, jolloin oli kunnon pakkastalvi ja luntakin niin, että monet suulit notkahtivat. 1970-luvun lopulla järjestettiin Vakka-Suomen laturetkiä välillä Kalanti–Laitila–Vehmaa–Kalanti. Kunnes 80-luvulle tultaessa ne piti lopettaa, kun maastossa ei ollut lunta. Eipä saatu viime talvenakaan tehtyä latuja. Pirkan hiihto peruttiin lumen puutteessa ja Finlandia-hiihdon reitti kiersi vain Lahden ympäristössä. Ja kuka muistaa ”Maalispilkin” Santtionlahdella potkukelkkakisoineen ja lumiveistoksineen?
Konkreettisimmin ilmastomuutos näkyy luontokatona eli elonkirjon (biodiversiteetin) vähenemisenä. Suomen kaikista eliölajeista 12 % on uhanalaisia. Monet lajit taantuvat, niitten kannat vähenevät tai kuolevat sukupuuttoon. Jokainen luonnossa liikkuva on nähnyt ketojen vähenemisen ja sen myötä monen tutun kasvin hävinneen. Kuovin huutoa kuulee enää harvoin eikä ole kottaraisia, varpusia eikä pääskysiä vanhaan malliin. Saaristossa on käynyt murheellisen suuri vesilintujen joukkokato, joka tosin johtuu myös villiminkeistä ja saasteista.
Tiedämme ilmastomuutoksen johtuvan ennen muuta fossiilisten polttoaineiden käytöstä, kasvihuonekaasuista, typpioksidista ja metaanista. Samoin metsien ja muitten hiilinielujen vähenemisestä. Tepsivät keinot lämpenemisen hidastamiseen ovat olemassa. Meidän tulisi toimia jo tänään eikä siirtää asiaa huomiseen. Kauniit puheet eivät laske yhtään astetta maapallon lämpötilaa – tarvitaan tekoja.
Valtuusto päättää 31.3. ensimmäisestä ilmasto- ja ympäristöohjelmasta vuosille 2025–2028. Ota selvää, onko Sinun edustajasi valmis jättämään ympäristön lapsillemme parempana kuin millaisena sen itse aikanaan sai. Kunnalla on iso rooli ilmastopolitiikassa. Ovathan esim. maankäyttö ja rakentaminen, asuminen, liikenne, energiaratkaisut, jäte- ja vesihuolto kunnan päätettävissä. Vielä suurempaa valtaa käyttävät vastuulliset yritykset ja valtiovalta.
On eettisesti täysin oikein ostaa ekomerkittyjä tuotteita, kierrättää vaatteensa, lajitella jätteensä ja välttää punaista lihaa.
Ja laskea sitä hiilijalanjälkeään. Arjen omilla ekoteoilla on toki merkitystä ja ainakin ne rauhoittavat omaatuntoa. Jos kuitenkin mietitään asian todellista mittakaavaa globaalisti niin eipä planeettamme pelkästään niillä pelastu. Ilmastomuutos tehdään äänestyskopeissa, joissa tulee valita sellaisia poliitikkoja päättäjiksi, jotka oikeasti haluavat muuttaa maailmaa. Keinot siihen ovat olemassa – tarvitaan vain rohkeutta!
Tarmo Kangas
kaupunginvaltuutettu (kok.)