Uudenkaupungin suuret investoinnit on nyt tehty. Edessä on valtuustokausi, jonka aikana on keskityttävä perusasioihin. Tästä ehdokkaat ovat yhtä mieltä.
Uudenkaupungin Sanomien vaalisarjan viimeisen kyselyn aiheena oli kaupunkikuva sekä kaupungin kiinteistöt. Kyselyyn vastasivat Laura Kontu (kok.), Veli-Matti Virtanen (kesk.), Jussi Koski (sd.) ja Juha Aaltonen (ps.). Ryhmät olivat itse valinneet vastaajat.
Kaupunkikuvan ehostamiseen ei ehdokkaiden mielestä ole nyt varaa investoida. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi Rauhanpuistoon tehtyä suunnitelmaa ei toteutettaisi.
– Olemme juuri panostaneet merkittävästi muun muassa Wintteriin, A-sairaalaan, pääkirjastoon, kävelykatuun ja tekonurmeen.
– Seuraavalla valtuustokaudella on keskityttävä perusasioihin: katujen ja teiden ylläpitoon, turvalliseen liikkumiseen ja yleiseen viihtyvyyteen. Kaupunkikuvan kehittäminen ei aina edellytä suuria investointeja – panostamalla arjen perusasioihin voimme silti luoda positiivisia muutoksia ja parantaa kaupungin viihtyisyyttä, Kontu sanoo.
Juha Aaltonen (ps.) peräänkuuluttaa Kalannin ala-koulun ja urheiluhallin tilaratkaisuja sekä rajausta siitä, mitä remontteja Mörnessä on tehtävä.
– On myös varmistettava vesihuollon perusparannustarpeiden kustannusarviot ja töiden alustavat aikataulut. Turkua pinta-alaltaan isomman Ugin olisi syytä laadituttaa myös kattava selvitys mahdollisten uusien aurinko- ja tuulivoimapuistojen alueista mahdollisine sähkönsiirtolinjoineen.
Aaltosen mielestä pitäisi selvittää myös, voitaisiinko kaupungin kolmikerroksiin vuokrataloihin asentaa hissit.
Myös Virtanen korostaa, että Kalannin koulun tilanne pitää ratkaista nopeasti. Katujen ja teiden kunnostamisen lisäksi hän edistäisi luontohankkeita.
– Luontoreitit pitäisi yhdistää. Meillä on maastopyöräilyreittejä, luontopolkuja ja hyviä eläinten muovaamia polkuja.
– Niittyjä pitäisi perustaa taajamien tuntumaan, jotta kaikki pääsisivät nauttimaan niistä. Niityt luovat hyvän ympäristön kasveille, linnuille hyönteisille ja nisäkkäille. Lähimetsien esteettömät reitit voidaan tehdä jopa osittain talkoilla. Talkoot lisäävät yksilön vastuuta ja yhteisöllisyyttä. Kosteikot olisivat tärkeitä ympäristöjä, vaikka pienimuotoisina.
Virtanen korostaa, että luonto- ja liikuntakohteita pitäisi myös markkinoida enemmän, jotta ihmiset löytävät ne.
Koski on huolissaan Vakka-Suomenkadun turvattomuudesta.
– Montako onnettomuutta vielä tarvitaan, että asialle alettaisiin tehdä jotain? Kaupungin katujen kunto on muutenkin kyseenalainen. Sorvakonniemen kunnostukseen rahaa kyllä riitti mereen upotettavaksi, konkreettisesti.
Ehdokkaat arvioivat, että kaupunki on investoinut viime vuosina erityisesti keskustaajamaan. Konnun mielestä tämä on ollut perusteltua, koska palvelut ja julkiset rakennukset sijaitsevat keskustassa.
Virtasen mielestä Kaupunginlahden rantojen kunnostus ja Alisenkadun muutos nykyaikaiseksi pihakaduksi ovat olleet onnistuneita ratkaisuja.
– Kalannin keskustan remontti paransi merkittävästi Kalannin taajamakuvaa. Mikäli haluamme profiloitua monipuolisen asumisen kaupunkina pitäisi liitoskuntien taajamiin kiinnittää enemmän huomiota.
Myös Kontu muistuttaa Kalannin keskustan remontista.
– Merkittävä investointi toteutettiin Kalannin keskustassa, mikä muutti huomattavasti alueen yleisilmettä. Näin ollen panostuksia on tehty myös keskustan ulkopuolelle.
Koski toteaa, että kun Kalanti nyt huomioitiin, seuraavaksi olisi Lokalahden tai Pyhämaan vuoro.
Aaltonen toteaa, että toistaiseksi palvelut ja kaupungin rakennukset ovat pääosin toimineet.
– Varmaa on kuitenkin se, että Wintterin hoito alkaa viedä hankevaroja vähäväkisimmiltä alueilta. Verorahoituksen väheneminen tulee näkymään etenkin väylien kunnossapidossa ja yksittäisten rakennusten kunnostuksissa.
Kaupungin kiinteistömassa on jokaisen vastaajan mielestä liian suuri. Ehdokkaiden mielestä kaupungin pitäisi jatkaa kiinteistöjen myyntiä ja vuokraamista, sekä tehostaa omaa tilankäyttöään.
– Jokainen rakennus aiheuttaa käyttötalousmenoja. Ongelmana on ylimääräisten kiinteistöjen myynti, ostajan löytäminen on vaikeaa. Riskinä on se, että kun hinnat ovat yleensä alhaisia, niin ostaja ei teekään rakennukselle mitään, vaan se rapistuu jääden kaupungin murheeksi, Virtanen pohtii.
Koski arvelee, että Varha tulee varmuudella luopumaan osasta vuokratiloistaan.
– Kaupungin ei tulisi pitää kynsin ja hampain kiinni jokaisesta neliöstä, jos ja kun niitä ei pystytä asianmukaisesti hoitamaan. Kiinteistöjen myymistä ja vuokraamista tulee jatkaa aktiivisesti tulevallakin valtuustokaudella, hän sanoo.
Konnun mielestä kaupungin kiinteistöjen salkutus ja kiinteistökannan läpikäynti on ollut hyvä alku.
– Kiinteistöjen kohdalla myyntiä on jo aloitettu – tosin valitettavan heikoin tuloksin. Tätä työtä on tärkeää jatkaa myös seuraavalla valtuustokaudella.
Kontu ehdottaa, että kaupunki voisi kokeilla vaikkapa avoimien ovien päivää myytävissä kohteissa.
– Tilaisuuden yhteydessä voitaisiin kertoa kiinteistöjen historiasta ja käyttötarkoituksista, mikä voisi herättää lisäkiinnostusta. Samalla tapahtuma toimisi keinona houkutella Uuteenkaupunkiin lisää matkailijoita, sijoittajia ja jopa uusia asukkaita.
Aaltosen mielestä kiinteistösalkutusta on tehtävä selkeämmäksi.
– Mikä tärkeintä, liian tarkkoja ennakkoehtoja myymiselle ei saa asettaa ja on oltava eri markkina-alustoilla paljon enemmän esillä.
– Pahimmat riskit rakennuskohtaisesti pitää näkyä myös salkutuksessa. On uskallettava puhua ja tehdä salkutukseen kirjaukset purkulistalle joutumisesta. Se ei ole varsinainen purkupäätös, vaan se ohjaa rakennusten kunnossapitoa ja mahdollistaa purkuvalmisteluiden aloittamisen.
Aaltosesta on selvää, että kun rakennusten käyttö päättyy, rakennuksista luovutaan ensisijaisesti myymällä.
– Ellei myyminen tai vuokraaminen kohtuullisessa ajassa onnistu, niin sitten on edessä purku. Selvää on, että verorahoituksella ei voida kaikkia kaupungin omistamia rakennuksia pitää enää edes välttävässä kunnossa.
Ehdokkaat kehuvat Wintteriä ja Kaupunginlahden rantoja
Kun ehdokkailta kysyttiin, mikä on ollut vaalikauden onnistunein rakennushanke, Wintteri sai eniten kannatusta. Sen sijaan Juha Aaltonen (ps.) nosti esille Kaupunginlahden rantojen perusparannuksen.
– Punaisia aittoja mahtuisi rantamiljööseen vielä lisääkin, vaikka aitat eivät kaupungin rooteliin kuulukaan. Syyskesän aurinkoiset ja pimenevät illat sekä auringonlaskujen ajat hakevat Suomesta vertaistaan unohtamatta Pakkahuoneen täyttä laituria isoine veneineen, Aaltonen kehuu.
Veli-Matti Virtasen (kesk.) mielestä Wintteri on kaupungin onnistunein rakennushanke, koska se luo positiivista tunnetilaa kaupunkimme asukkaisiin. Lisäksi se on yksi syy tulla kaupunkiin.
Laura Kontu (kok.) kiittelee Wintterin huolellista suunnittelua ja eri ammattiryhmien osallistamista.
– Se näkyi niin projektin aikana kuin lopputuloksessakin. Hanke eteni ja valmistui aikataulussa, kustannukset pysyivät suunnitelluissa raameissa, ja suuremmilta yllätyksiltä sekä takaiskuilta vältyttiin.
Jussi Koski (sd.) huomauttaa, että Wintteri oli kokoluokkaansa nähden myös yksi Suomen turvallisimmista työmaista.
– Vielä kun Pohitulli ja vanha uimahalli on purettu ja uudet parkkipaikat valmistuneet, voidaan kokonaisuutta pitää todella onnistuneena.
