Henkilöjunaliikenteen mahdollinen paluu on Uudessakaupungissa kuuma puheenaihe. Sen tarpeellisuudesta ei kuitenkaan tunnu löytyvän yksimielisyyttä, tämän osoitti myös Uudenkaupungin Sanomien ja Uudenkaupungin kauppakamariosaston yhteinen vaalipaneeli tiistaina monitoimijatalo Wintterissä.
– Hyvähän henkilöjunaliikenteestä on haaveilla, mutta asiantuntijamielipiteet pitäisi huomioida liikenteen suunnittelussa. Esimerkiksi Traficom on sitä mieltä, että lähijunaliikenne käynnistyisi meillä aikaisintaan 2030-luvulla, kuntavaaleissa ehdolla oleva Kari Koski (sd.) totesi.
Varsinais-Suomen liitto, Uudenkaupungin kauppakamariosasto ja alueen suurimmat yritykset ajavat lähijunaliikenteen käynnistymistä. Maaliskuussa kaupungin kymmenen suurinta yritystä, muun muassa Valmet Automotive, Vahterus, Yara ja Uudenkaupungin työvene lähettivät julkisen vetoomuksen lähijunaliikenteen puolesta ja totesivat, että investointi olisi alueen kasvun edellytys.
Jari Valkonen (ps.) totesi vaalipaneelissa, että henkilöjunaliikenne ei palvele Turusta Uuteenkaupunkiin saakka kaikkia radan varren asukkaita, joten miksi kaikki radan varren kunnatkaan lähtisivät sitä rahoittamaan.
– Junaliikenne ei palvele mitenkään kuntalaisia Nousiaisista Turkuun päin, Valkonen summasi.
Henkilöjunaliikenteen palauttamisen tarkkaa hintalappua ei vielä tiedetä, mutta eri tahot ovat kyselleet radanvarsikuntien kiinnostusta siitä, että osallistuisivatko ne kustannusten jakamiseen ja jos osallistuisivat, niin minkälaisella satsauksella.
Reko Wallenius (kok.) totesi, että lähijunaliikenne ei olisi millään tavalla häiriöksi Uudessakaupungissa. Hän huomautti, että sitä kannattaisi ajaa eteenpäin ja pitää esillä useammastakin syystä.
–Vaikka ei junaliikenne tule kannattamaan yrittäjävetoisena, mutta olisi liikenteestä silti enemmän hyötyä kuin haittaa kaupungille, Wallenius sanoi.
Esimerkiksi maakuntajohtaja Jyri Arponen arvioi maaliskuisella Uudenkaupungin-vierailullaan, että lähijunaliikennettä tuskin käynnistetään kovin nopeasti, koska valtionosuus sille saadaan aikaisintaan 2030-luvulla.
Mauri Kontu (kesk.) jatkoi paneelissa, että laskelmien mukaan olisi hyvin lähellä, että junaliikenne muuttuisi kannattavaksi 2–3 vuoden käytön jälkeen.
– Uudessakaupungissa olisi paljon enemmän asukkaita, turisteja ja palveluita, jos junaliikenne kulkisi, Kontu tiivisti.
Maisa Kari (vihr.) puolestaan totesi, että junaliikenne on huomattavasti ekologisempi liikkumismuoto kuin autoilu.
– Ja ajankäytöllisesti esimerkiksi Tampereen tai Helsingin suuntaan se olisi järkevämpi vaihtoehto, hän summasi.
Vesa Kiertokari (kd.) totesi, että junayhteys olisi kiva ajatus, mutta valtion ja kaupungin budjetit eivät siihen taivu.
– Kassa yksinkertaisesti sanoo ei junayhteydelle, Kiertokari lisäsi.
Henna Jokinen (vas.) huomautti, että radan kunnostaminen ja junaliikenne ovat tärkeitä myös huoltovarmuuden kannalta.
– Toisaalta täältä kulkee päivittäin Turkuunkin busseja, jotka eivät ole koskaan täynnä matkustajia. Jos bussiliikenne ei kannata, niin miten junaliikenne kannattaisi, hän pohti.
Pitäisikö henkilöjunaliikenne siis palauttaa Uuteenkaupunkiin, kysyivät paneelin vetäjät, Uudenkaupungin Sanomien päätoimittaja Teija Uitto ja Uudenkaupungin kauppakamariosaston asiamies Elina Siivonen . Yksinkertaisella kyllä–ei-äänestyksellä Jokinen, Kiertokari, Valkonen ja Koski äänestivät ei ja Kari, Kontu sekä Wallenius äänestivät kyllä.
Uitto kysyi myös ehdokkailta, että pitäisikö Uudenkaupungin lähteä etunenässä viemään rannikon kaupunkien yhteistä Urpo-ratahanketta eteenpäin. Rata yhdistäisi Uudenkaupungin, Rauman ja Porin ja sitä kautta myös Vaasan toisiinsa.
– Ei onnistu, Koski totesi.
– Mikä ettei, jos maksaja löytyy, Valkonen sanoi.
– Paljon epärealistisempi vaihtoehto kaikin puolin, Wallenius lisäsi.
– Urpo-rata on pitkissä puissa, joten se ei varmasti tule lähivuosikymmeninä, mutta se auttaisi tulevaisuuden yrityksiä, Kontu sanoi.
– En ole tutustunut koko hankkeeseen, mutta kannatan junaliikennettä, Kari lisäsi.
– Pitäisikö ehkä jostain saada ensin talous kestävälle pohjalle, ennen kuin lähdetään tekemään tätäkin, ei ole mitään järkeä, Kiertokari huomautti.
– Miksi ihmeessä Pori ja Rauma pitäisi yhdistää junaradalla Ukiin? Turhan suuri suunnitelma, Jokinen lisäsi.
Veroprosentti ja säästöt jakoivat ehdokkaita – Moni kaipasi tehokkuutta hallintoon
Parituntisessa vaalipaneelissa pohdittiin myös sitä, kuinka Uudenkaupungin asukasluku saataisiin kasvuun, ollaanko kaupungissa onnistuttu kotouttamisessa, kuinka ammatillisen koulutuksen säilyminen ja kehittyminen tulisi turvata, kuinka opintojen perässä pois muuttaneet nuoret saataisiin takaisin kaupunkiin, kuinka alueen elinvoimaa ja työllisyyttä tulisi edistää sekä mitä kouluverkolle pitäisi tehdä.
– Uudessakaupungissa on tehty parin viime vuoden aikana taloudellisia säästöjä ja tarkkaa budjetointia. Vieläkö säästöjä pitäisi etsiä vai olisiko seuraavaksi tuloveroprosentin noston vuoro, kysyi Teija Uitto panelisteilta.
Veroprosentin noston puolesta äänestivät Henna Jokinen, Vesa Kiertokari , Maisa Kari ja Mauri Kontu ja sitä vastaan äänestivät Reko Wallenius , Jari Valkonen ja Kari Koski .
– Mistä kaupungin olisi vielä mahdollista hakea säästöjä, että taloustilanne paranisi, kysyi Uitto seuraavaksi.
Kiertokari totesi, että säästöjä tulisi etsiä sellaiselta väestönosalta, jolla on pysyvä työ ja vähintäänkin keskituloisen palkka.
– Säästöt kannattaisi kohdistaa siihen osaan, eikä aina heikoimmassa asemassa oleville, hän huomautti.
Karin mukaan kaupungin pitäisi leikata haitallisista ympäristötuista. Hän myös toivoisi, että koulussa tarjottaisiin enemmän kasvisruokaa, koska se on liharuokia edullisempaa.
– Kaupungin on palvelukeskuksittain löydettävä rakenteellisia ratkaisuja, mutta en pidä pientä veronkorotustakaan mahdottomana, Kontu tiivisti.
Wallenius arveli, että harva kaupunkilainen pitäisi pientä veronkorotusta täysin mahdottomana.
– Mutta, jos sille linjalle lähdetään, niin mikä sen ylin katto on. Ensin pitäisi tehdä asiat tehokkaammin ja tarkastella prosesseja, hän kuittasi.
Valkonen puolestaan haluaisi keventää kunnan hallintoa ja tehdä yhteistyötä Laitilan kaupungin kanssa esimerkiksi yhteisen henkilöstöjohtajan hankinnalla.
– Miksi aina puhutaan säästämisestä, eikä siitä, kuinka kaupunki voisi lisätä tuloja. Se vaatisi kovasti töitä, mutta sehän on nimenomaan kaupungin tehtävä, että juostaan tuolla eri paikoissa kertomassa meidän tarjoamista mahdollisuuksista, Koski kysyi.
Jokinen huomautti, että henkilöjunaliikenteen mahdollisesta aloittamisesta tulisi kaupungille joka tapauksessa kuluja.
– Yrittäjävetoisen liikennöinnin tulisi varmasti olla kannattavaa. Kun näin ei kuitenkaan olisi, niin kaupunki loppupeleissä maksaisi viulut, hän päätteli.
Yleisö kysyi panelisteilta myös muun muassa sitä, pitäisikö kaupungin palauttaa Ukikyyti, kuinka yrittäjämyönteistä ilmapiiriä saisi kehitettyä, mitä Mörnelle pitäisi tehdä, mitä yhteistyö merkitsee poliitikoille, kuinka kaupunki voisi huolehtia siitä, ettei Varsinais-Suomen hyvinvointialue vie täältä lisää palveluita sekä sitä, pitäisikö mahdolliset koalitiot kertoa avoimesti ennen vaaleja.
Tiistainen vaalipaneeli on kokonaisuudessaan katsottavissa Uudenkaupungin Sanomien verkkosivuilla.
