Puhtaille vesille, vastuullinen arki ja elinvoimaa kestävästi. Näiden kolme kärkiteeman ympärille rakentuu Uudenkaupungin ensimmäinen ilmasto- ja ympäristöohjelma.
– Ohjelma on rakennettu yhteistyössä asukkaiden, yritysten, sidosryhmien, viranhaltijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Asukaskyselyn ja työpajojen kautta haettiin ohjelmaan ne erityisesti uusikaupunkilaisille ja Uudellekaupungille tärkeät teemat, selvitti ilmasto- ja ympäristöohjelman koonnut Sonja Stenman.
Erityisesti lähivedet nousivat esiin ohjelmaa rakennettaessa. Niinpä kärkeen on nostettu Uudenkaupungin vesistöjen kunto. Tavoitteena on Sirppujoen valuma-alueen ja makean veden altaan tilan parantaminen, näin voidaan turvata puhtaan veden saatavuus ja samalla vaikuttaa rannikkoluonnon ja merialueen hyvinvointiin.
– Vesistöjä on tarkasteltava kokonaisuutena ja vesistöjen tilan kohentaminen vaatii useita erilaisia toimenpiteitä sekä tiivistä yhteistyötä, muistutti Stenman.
Lähivesien hyvän ekologisen tilan saavuttaminen Uudenkaupungin alueella tarkoittaa, että vesistökuormitusta tulee vähentää keskimäärin 27 prosenttia fosforin ja 55 prosenttia typen osalta. Tämä vaatii sekä ravinnekuormituksen vähentämistä että hulevesien nykyistä parempaa hallintaa.
Sirppujoen ja makean veden altaan lisäksi ohjelmaan otettu mukaan kaupunkikuvalle leimalliset lähivedet; Käätyjärvi, Ruokolanjärvi ja Kaupunginlahti.
– Keskeisen sijaintinsa ansiosta kaupungin järvet ja Kaupunginlahti tarjoavat oivan mahdollisuuden esitellä pienimuotoisia luonnon tilaa parantavia ratkaisuja. Lisäksi ne toimivat myös helposti saavutettavissa olevina oppimisympäristöinä, tiivisti Stenman.
Vastuullisesti arjessa kärkiteema kokoaa yhteen ne toimet, joilla voidaan vähentää arjen päästöjä, oli sitten kyse liikkumisesta, asumisesta, energiankäytöstä, kulutuksesta tai kierrätyksestä. Toimijoina ovat niin asukkaat, mökkiläiset, matkailijat kuin kaupungin omat yksiköt.
Kolmas kärkiteema, ”elinvoimaa kestävästi”, tukee yritysten ja yhteisöjen vastuullisuustyötä ja luonnon arvojen huomioimista elinkeinopolitiikassa.
Koska kyseessä on kaupungin ensimmäinen ilmasto- ja ympäristöohjelma on siinä tuotu näkyväksi myös jo tehtyjä toimia.
– Näin meillä on jatkotoimille selkeä pohja. Uusikaupunki on kuulunut Hinku-kuntien verkostoon vuodesta 2008 ja täällä on tehty paljon merkittäviä ilmastotoimia. Tuoreimpana esimerkkinä monitoimijatalo Wintterin ekologiset energiaratkaisut tai museorakennuksen liittäminen kaukolämpöverkostoon, muistutti Stenman.
Samalla hän painotti, että sen lisäksi että kaupunki toimii itse aktiivisesti ilmaston ja ympäristön hyväksi, kaupunki myös omalla toiminnallaan mahdollistaa muiden toimet esimerkiksi kattavan jätehuollon kautta.
– Kunnalla onkin iso rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä.
Ohjelmaan on kirjattu myös iso joukko selkeitä toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi.
– Halusimme, että ohjelma on napakka ja sen painopiste on nimenomaan konkreettisissa toimissa, Stenman painotti.
Uudenkaupungin ilmasto- ja ympäristöohjelma vuosille 2025–2028 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa maaliskuun lopulla. Se on nyt osa kaupungin strategiaa ja se myös ohjaa jatkossa kaupungin toimintaa.
– Ohjelma sidotaan kaupungin budjetointiin ja sen toteutumista seurataan vuosittain, totesi Sonja Stenman.
Fakta
Mistä on kyse?
Kaupungin strategian yksi tavoitteista on ympäristövastuullinen kaupunki.
Kaupunki on Hinku-kuntana sitoutunut vähentämään 80 prosenttia kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Ilmasto-ohjelman laatimiseen kaupunki sai 45 000 euron avustuksen ympäristöministeriöltä.
Kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa, Pyhärantaa lukuun ottamatta, on tehty tai tekeillä oma ilmasto-ohjelma.
Ilmasto-ohjelmalla parannetaan kunnan, asukkaiden ja yritysten mahdollisuuksia toimia ilmastonmuutoksen eteen, ilmastonmuutokseen sopeutumista unohtamatta.