Sotiemme veteraanisukupolvi – Tammenlehvän kansa – pelasti isänmaamme ja rakensi hyvinvointi-Suomen noudattaen ylipäällikkönsä käskyä. Veteraanien teot itsenäisyyden ja kansanvaltaisen järjestelmämme säilyttämiseksi ovat vapaan, vauraan Suomen perusta.
Veteraaneja ovat ne miehet ja naiset, jotka osallistuivat Suomen puolustamiseen vuosina 1939–1945. Koko Suomi oli taisteluissa mukana. Yli puoli miljoonaa henkilöä oli aktiivipalveluksessa syystalveen 1944 saakka. Missään muussa sotaa käyneessä maassa ei yhtä suuri osa väestöstä osallistunut aktiivipalvelukseen.
Kotirintama ratkaisi osaltaan kansakuntamme kestämisen. Naisten merkitys oli keskeinen. Sotilaspoikien ja lottatyttöjen panos vapautti kymmeniätuhansia miehiä rintamatehtäviin.
Tammenlehvän kansan siirtyessä pois työelämästä ja Suomen valmistautuessa itsenäisyyden 70-vuotistapahtumiin valtiovalta halusi osoittaa arvostustaan veteraanisukupolvelle.
Valtioneuvosto päätti 30.4.1986 nimetä huhtikuun 27. päivän kansalliseksi veteraanipäiväksi ja yleiseksi liputuspäiväksi sekä vuosittain järjestää juhlatilaisuuksia sekä valtakunnallisella että lääni- ja kuntatasoilla.
Suomen osalta 2. maailmansodan ja Lapin sodan sotatoimien päättyminen 80 vuotta sitten ja Suomen ryhtyessä rauhan toimiin, oli peruste veteraanipäivän nimeämiselle. ”Ilmoitan täyttäneeni Ylipäälliköltä syyskuussa saamani tehtävän. 27.4. kello 13.30 mennessä saksalaiset sotavoimat on karkotettu Pohjois-Suomesta”, kenraaliluutnantti Hjalmar Siilasvuo ilmoitti ylipäällikölle 28.4.1945.
Järjestelyjä ryhtyi koordinoimaan ja antamaan suosituksia kansallisen veteraanipäivän työryhmä (nykyisin valtakunnallinen päätoimikunta), jossa on edustus valtionhallinnosta, kunnista, kirkosta ja veteraanijärjestöistä. Käytännön toteutukseen puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen ohella osallistuvat maakuntien, kuntien ja seurakuntien lisäksi koulut, oppilaitokset ja yhdistykset sekä Suomessa että maan rajojen ulkopuolella.
Suomi vietti ensimmäistä kansallista veteraanipäiväänsä osana itsenäisyyden 70-vuotisjuhlia 27.4.1987. Pääjuhla järjestettiin Lahdessa. Tapahtumaan osallistui noin 10 000 veteraania kaikista silloin 320 000 elossa olevista miehistä ja naisista. Hämeenlinnassa vietetään tämän vuoden 2025 kansallisen veteraanipäivän pääjuhlaa viimeistä kertaa nykyisessä muodossaan. Tunnuksen omaavien, keski-iältään lähes satavuotiaiden sotiemme veteraanien määrä on alle 1 400 ja heidän puolisoidensa ja leskiensä määrä alle 4 500.
Päivien teemat ovat liittyneet sukupolvien välisen yhdessäolon, kuuntelemisen ja kuulemisen tärkeyteen sekä veteraaniemme perinnön vaalimiseen ja saattamiseen aktiivisesti nuorempien sukupolvien tietoon. Halutaan varmistaa, että Suomen nuoriso tuntee vapautemme hinnan. Juhlan teemana on tänä vuonna rauhanviesti.
Varsinaiset, järjestönsä purkaneet veteraanijärjestöt olivat kaukonäköisiä perustaessaan 24.4.2003 Tammenlehvän Perinneliitto ry:n. Ne näkivät ajan, jolloin on tarve vain yhdelle järjestölle. Perinneliitto vastaa tätä nykyä veteraaniemme hoivasta perinteen lisäksi. Sillä on jäseninä 27 alueellisen perinneyhdistyksen rinnalla 22 valtakunnallista jäsenjärjestöä, joissa on lähes 400 000 henkilöjäsentä. Paikallisen tason toimijoita kunnissa ovat Tammenlehvän perinnetoimikunnat – Uudessakaupungissakin.
Osoittaakseen arvostusta sotiemme veteraaneille ja korostaakseen perinnetyön merkitystä tasavallan presidentti antoi 13.3.2025 Tammenlehvän Perinneliitto ry:lle Vapaudenristin kiinnitettäväksi liiton lippuun.
Hannu Luotola
prikaatikenraali evp