Samalla kun korkataan kuohuviini, toivotetaan tervetulleeksi pikkukesä, kuten ajanjaksoa vapusta juhannukseen on aiemmin nimitetty.
Pikkukesän aikana on pitänyt saada kaikki toukotyöt tehtyä.
Vappua ovat perinteisesti viettäneet omilla tavoillaan niin työväki, ylioppilaat kuin herrasväki.
Vappuun on liittynyt myös uskomuksia. Hevosia on uitettu valpurina virrassa, jotta ne olisivat kesällä vapaita paarmoista. Ihmisetkin ovat hakeneet elinvoimaa ja terveyttä kylpemällä vappuna juoksevassa vedessä.
Satakunnassa on ollut tapana soittaa vappuna lehmänkelloja ja huhuilla karjaa ”Vappu tuu, Vappu tuu, latoon tuu, tuu-tuun.” Pohjanmaalla poltettiin vappuyönä tulia ja karkotettiin susia huutamalla. Vapun lämpimän sään ja etelätuulen uskottiin tuovan hyvän maitovuoden. Näistä vanhoista traditioista kertoo historiasivusto Taivaannaula.
Nykyisin politiikan ja opiskelijoiden vappuhumu keskittyy suuriin kaupunkeihin.
Uudessakaupungissa vappua vietetään hillitysti ja tyylikkäästi. Torilla on SDP:n ja Vasemmistoliiton poliittinen vapputilaisuus, mutta valtaosin vappua juhlitaan täällä kevään juhlana.
Ravintolat järjestävät vappubrunsseja. Uudenkaupungin MLL pitää lapsille vappudiskon Pohitullin palloiluhallissa. Laulu-Veikot esiintyvät vapun päivänä Kalannin torilla ja Vallilan portailla. Osa kaupunkilaisista on ottanut tavakseen kuunnella Laulu-Veikkojen esitystä ja pitää samalla piknikiä Vallilanmäellä. Wallilan kartano järjestää puistoon vanhemmalle väelle tuoleja, joissa nauttia esityksestä. Ties, vaikka tästä alkaisi uusi piknik-perinne.
Aiemmin käytössä ollut pikkukesä-nimitys kuulostaa niin mukavalta, että sen voisi ottaa käyttöön uudestaan.
Nautitaan vappuna keväästä, ja alkavasta pikkukesästä.
Teija Uitto