Aivan aluksi on hyvä huomata, että luettavaa materiaalia on muuallakin kuin kansien välissä. Aerila muistuttaa, että lasta voi kannustaa lukemaan hyvin arkisissakin tilanteissa.
– Jos ollaan tekemässä vaikka pannukakkua, voi lasta pyytää lukemaan ohjeen ääneen, Aerila antaa esimerkin.
Lukeva yhteisö voi olla oma perhe, koululuokka tai vaikkapa urheiluseura. Esimerkiksi Rauman Lukko oli mukana Väinö Riikkilä -seuran Koko Rauma lukee -kampanjassa. Osana kampanjaa julkaistiin videoita, joissa Lukon liigapelaajat lukivat ääneen samaa kirjaa, jota lapset lukivat omissa lukupiireissään.
Lukemisella on myös hyviä vaikutuksia keskittymiskykyyn.
– Monet huippu-urheilijat lukevat, jotta pystyvät keskittymään paremmin suoritukseensa. Lukeminen kehittää myös pelinlukutaitoa, Aerila kertoo.
Lukeva yhteisö voidaan muodostaa paitsi urheiluseuran myös kaikenlaisten muidenkin harrastusryhmien ympärille.
Lukemaan opitaan vain lukemalla, mutta lukuinto säilyy vain jos tarjolla on riittävän kiinnostavaa luettavaa. Lukemiskipinää ei usein ruoki pelkkä välineellinen tavoite, jonka mukaan lukemisen merkitys on lukutaidon paraneminen.
Sen sijaan lapsi innostuu huomatessaan, että lukemalla hän oppii itseään kiinnostavista ja itselle tärkeistä asioista. Kirjan avulla lapsi voi myös saada ystäviä huomatessaan muidenkin lukevan samaa kirjaa. Lukeva yhteisö voi syntyä ihan vain lukemisesta pitävistä lapsista.
– Aikuiset ymmärrettävästi miettivät lapsen tulevaisuutta ja ymmärtävät hyvän lukutaidon merkityksen lapsen koulunkäynnin, tulevan ammatin ja yleisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Lapselle merkittävämpää voi olla se, että oppii enemmän kuorma-autoista, dinosauruksista tai vaikka tunteista, joita ihastuneena herää.
Fyysisten kirjojen rinnalle ovat tulleet e-kirjat, joista etenkin äänikirjat ovat nousseet viime vuosina valtavaan suosioon. Tämän ilmiön on pelätty vähentävän lasten ja nuorten lukemista entisestään. Aerila antaa äänikirjoille synninpäästön.
Kirjojen kuunteleminen ei voi kuitenkaan kokonaan korvata lukemista. Kuten Aerila toteaa ”kohtuus kaikessa”. Äänikirjat voivat kuitenkin olla mainio väline siinä, että ne voivat tarjota uusia paikkoja tarinan ja tekstien maailman sukeltamiseen.
– Lukutaidossa on muitakin osa-alueita kuin tekninen lukutaito ja lukusujuvuus. Ne ovat kuitenkin niin oleellisia, että siinä mielessä täytyy lukea itsekin, mutta äänikirjoja lukemalla voi kasvattaa sanavarastoa ja parantaa luetun ymmrtämistä, Aerila kertoo.
Sanavaraston karttuminen on Aerilan mukaan merkittävin tekijä siinä, millaiseksi lukutaito lapselle kehittyy.
Jos lapsen lukutaito on heikko, hänen kaikki energiansa menee tekniseen lukemiseen. Tällöin lapsi ei edes pääse luetun ymmärtämiseen asti eikä kykene hahmottamaan kokonaisuutta.
– Silloinhan äänikirja voi olla portti kirjojen maailmaan.
Entä pitääkö lasten lukemisesta olla asiantuntijan mukaan huolissaan? Aerilan mukaan pitää. Hän muistuttaa, että lukutaito on nyky-yhteiskunnassa keskeinen tekijä siinä, että lapsilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet pärjätä elämässä ja hankkia koulutusta.
Aerila ei osaa antaa mitään tarkkaa suositusta siitä, mikä on eri-ikäisille lapsille hyvä määrä luettuja kirjoja.
– Se, että kouluissa luetaan kirja syksyllä ja kirja keväällä ei vielä riitä. Se on sama kuin kävisi kerran pelaamassa jääkiekkoa. Ei sinusta sillä tule jääkiekkoilijaa.
Jokaisen lähtökohdat ovat niin erilaiset, ettei yleispäteviä suosituksia ole mielekästä antaa. Aerila muistuttaa, että toisille jo se, että lainaa kirjastosta kirjan muttei lue sitä, voi olla iso askel eteenpäin.
– Ei ole vaarallista, jos kirja jääkin lukematta. Kirjaa voi myös selata tai lukea saman kirjan aina uudestaan, Aerila lisää.
Hanna Hyttinen
