Vuoden alusta lähtien voimassa ollut rakentamislaki on edelleen hyvin tulkinnanvarainen, tätä mieltä on Uudenkaupungin rakennustarkastaja Mika Pihlajaniemi . Tulkinnanvaraisuus tulee vastaan päivittäin, kun eri kunnat tulkitsevat lakia ja sen säädöksiä eri tavoin.
– Ala etsii yhä tulkintoja lain sisältöön ja tästä käydään jatkuvaa keskustelua Kuntaliiton kanssa. Yritämme Turun alueella noudattaa samoja laintulkintoja, mutta valtakunnallisesti näkemykset eroavat kuin yö ja päivä, Pihlajaniemi sanoo.
Tälle vuodelle lupaa edellyttävien rakentamishankkeiden lupakynnystä korotettiin eli esimerkiksi alle 30 neliön varaston tai pihasaunan tai vaikkapa alle 50 neliön kokoisen katoksen saa rakentaa ilman lupaa, kunhan rakentamis- ja kaavamääräykset täyttyvät.
Koska laki on monin tavoin tulkinnanvarainen, ei sen noudattaminen ole rakentamista harkitsevalle kuntalaisellakaan ihan yksinkertaista. Pihlajaniemen mukaan on hyvä, että lakia yritettiin löysentää, mutta samalla se lisäsi vastuuta rakennusluvan hakijalle, joka ei välttämättä tunne lakia yhtään.
– Meille tulee kuntalaisilta jatkuvasti paljon kyselyitä. Toisaalta on hyvä, että meiltä kysellään, koska moni asia olisi mennyt pieleen, jos asiaa ei olisi meiltä etukäteen varmistanut. On tapauksia, joissa rakennuksia on jouduttu siirtämään, koska ne eivät ole noudattaneet lain tulkintaa, Pihlajaniemi huomauttaa.
Se, minkälaisia määriä uusikaupunkilaiset ovat intoutuneet rakentamaan esimerkiksi alle 30 neliömetrin rakennuksia tai alle 50 neliömetrin katoksia, joihin ei nykylainsäädännön mukaan tarvita rakentamislupaa, on vielä epävarmaa.
– Mutta voisin arvella, että alkuvuodesta niiden rakentamisessa on ollut piikki, koska moni on tarkoituksella pantannut rakentamista viimeiset pari vuotta, kun on tiedetty, että uusi laki höllentää lupamenettelyä, Pihlajaniemi sanoo.
Lopulliset linjat lain tulkintaan syntyvät vasta oikeusasteissa, kun sinne valtakunnallisesti viedyistä tapauksista tulee päätöksiä, jotka ovat ennakkotapauksia tulevaisuutta ajatellen.
– Rakentamislaki ei missään nimessä ole keskeneräinen, mutta kyllä se liian väljä on, hän huomauttaa.
Selvennystä Pihlajaniemi kaipaa esimerkiksi tontin tai naapurin rajalle rakentamisesta.
– Yleisimmin pieleen mennyt asia on rakennuksen sijainti. Ei se ole niin tarkkaa, jos metsään haluaa rakentaa, mutta rannoilla ja kaava-alueilla moni on yrittänyt laittaa rakennustaan väärään paikkaan. Toisaalta osa on hyvinkin kartalla ja ehdotukset menevät meiltä heti hyväksytysti läpi.
Pihlajaniemi kannustaa rakentamista harkitsevia keskustelemaan sekä naapurinsa että rakennusvalvonnan kanssa suunnitelmistaan hyvissä ajoin. Rakentamislain muutoksen myötä myös lupien lainvoimaisuusaika muuttui kolmesta viiteen viikkoon ja se on huomioitava rakentamista suunniteltaessa.
– Ja tähän liittyen meillä on esimerkiksi heinäkuussa rakennusvalvonnassa kahden viikon sulku. Se ei hidasta rakennuslupien käsittelyä, mutta esimerkiksi katselmukset venyvät tämän takia.
Alkuvuoden aikana rakennusvalvonnasta on haettu aiempaa enemmän lupia, joissa rakentaminen olisi mahdollista aloittaa ennen valitusajan päättymistä.
– Tämä koskee sekä yksityisten kiinteistöjen rakentamisia että teollisuuspuolta. Silloin luvan hakija maksaa vakuutena rahasumman kaupungille, joka vapautetaan, kun valitusaika umpeutuu.
Tänä vuonna esimerkiksi omakotitalojen rakentamishankkeita on aloitettu aiempia vuosia vilkkaammin. Ennen koronaa Uudessakaupungissa rakennettiin runsaat 10 uutta omakotitaloa vuodessa, Pihlajaniemi arvelee, että samaan ollaan nousemassa tänäkin vuonna.
– Tänä vuonna on haettu lupaa viidelle omakotitalolle, joista osan rakentaminen on jo aloitettu. Ala on selkeästi piristymässä.
Samaan hengenvetoon Pihlajaniemi kuitenkin toteaa, että teollisuuspuolen rakennuslupien kanssa on edelleenkin poikkeuksellisen hiljaista.
– Yara ja Vahterus ovat hakeneet lupia tälle vuodelle, mutta muuten sillä puolella ei juuri tapahdu.
Rakennustarkastajien käyttämät tietojärjestelmät on saatu Uudessakaupungissa kuntoon ja lomakkeetkin on jo pääosin päivitetty. Pihlajaniemen mukaan parhaillaan päivitetään kaupungin verkkosivuja, jotta tiedot olisivat ajantasaiset nykyisen lain kanssa.
– Urakka valmistuu ehkä syksyllä. Kokonaisuudessaan uuden rakennuslain tuoma työmäärä oli meille juuri sellainen kuin ennakolta pelkäsimmekin. Olemme pieni yksikkö, joten töitä on riittänyt.
Seuraavaksi kaupungissa pitäisi päivittää rakennusjärjestys. Siihen on lain mukaan kaksi vuotta aikaa.
– Noudatamme siis yhä vanhaa rakennusjärjestystä, jos se ei ole ristiriidassa uuden lain kanssa. Esimerkiksi rannoille rakentamisessa noudatetaan tismalleen samoja sääntöjä kuin aikaisemminkin, hän lisää.
Kunhan Suomessa on päästy yksimielisyyteen rakentamislain nykytulkinnasta, odottaa nurkan takana jo seuraava uudistus. Tällä hetkellä ympäristöministeriössä on käynnissä rakennusvalvonnan valtakunnallinen uudistus ja jatkossa ei esimerkiksi Uudenkaupungin kokoisia pieniä yksiköitä enää ole.
– Se, onko tulevaisuudessa yksikkö Vakka-Suomen kokoinen vai yhdistetäänkö meidät esimerkiksi Rauman tai Raision alle, on vielä epäselvää. Tulossa on myös rakentamislain tulkintalautakunta, jotta varmistetaan, että pykäliä noudatetaan samalla tavoin läpi Suomen. Vielä ei ole kuitenkaan varmaa, valmistuvatko nämä uudistukset tämän hallituksen aikana, Pihlajaniemi summaa.
Fakta
Rakentamislaki
Uusi rakentamislaki tuli pääosin voimaan vuoden 2025 alusta.
Sen myötä rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus korvattiin rakentamisluvalla.
Muutosten tarkoituksena on keventää hallinnollista taakkaa ja byrokratiaa.
Myös valitusoikeutta haluttiin selkeyttää.
Samalla maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) nimi muuttui alueidenkäyttölaiksi.
Rakentamislupaa haetaan tämän vuoden loppuun saakka MRL:n mukaisilla asiakirjoilla.
Ensi vuoden alusta alkaen rakentamislain edellyttämällä tavalla tietomallilla tai muulla koneluettavalla tiedolla.
Rakennuksen vähähiilisyyttä ja hiilijalanjäljen raja-arvoa koskevat säännökset tulevat voimaan ensi vuoden alusta.
Rakentamislupien käsittelylle on ensi vuoden alusta alkaen säädetty määräaika ja seuraamukset määräajan laiminlyönnistä.
Rakentamislupahakemus on käsiteltävä kolmessa kuukaudessa.
Rakentamislain avulla on tarkoitus torjua ilmastonmuutosta, edistää kiertotaloutta, sujuvoittaa rakentamista ja tukea rakennetun ympäristön digitalisaatiokehitystä.
Lähde: Ympäristöministeriö