Kaupunginpuutarhuri Saija Peltola on se, jonka vetämää yksikköä on kiittäminen siitä, kuinka vehreältä ja kauniilta kaupungin keskusta keväisin ja kesäisin näyttää. Raumalla asuva Peltola on ollut jo vuosikymmeniä puutarha-alalla ja hänen mielestään Uudessakaupungissa on useita kauniita paikkoja, joissa katsettaan voi lepuuttaa.
– Esimerkiksi Sorvakon silta on yksi kaupungin hienoimmista paikoista. Oli keli mikä hyvänsä, niin maisema on aina vaikuttava, mutta joka kerta hieman erilainen, Peltola kuvailee.
Mikä mielestäsi on parasta Uudenkaupungin keskustassa?
Peltola myöntää, että lause kuulostaa kliseiseltä, mutta Uudessakaupungissa meri on ihan rannassa. Tai täsmällisemmin kaupungin keskustassa.
– Melkein jokaisella Uudenkaupungin asuntoalueella on vesialue tavalla tai toisella vieressä. Se, että järvi tai meri on lähellä, ei ole itsestäänselvyys, koska joissakin kaupungeissa rannat on kaavoitettu täyteen ison rahan asuntoja, hän huomauttaa.
Peltola listaa suosikkipaikoikseen kaupungissa myös vehreän Rauhanpuiston ja Myllymäen. Hän on ylipäätänsä ilahtunut siitä, kuinka hyvin kaupungin kaavoituksessa on vuosikymmenten aikana huomioitu viheralueet.
– On aika vaikuttavaa katsoa esimerkiksi sitä, kuinka kirkontorni kohoaa Myllymäeltä länteen päin katsottaessa.
Hänen suosikkipaikkojaan Uudessakaupungissa on myös Kaunisrannan alue, joka tarjoaa katsojille täysin erilaisen luonto- ja merimaiseman.
– Maisema näyttää sielläkin hyvin erilaiselta eri vuodenaikoina. Jos juuri tämän hetken suosikkipaikka kaupungissa pitäisi valita, niin se on Rauhanpuisto, koska hevoskastanjat ovat juuri puhjenneet kukkaan.
Peltolan mukaan Rauhanpuiston vanhat puut ovat kaupunkiympäristön tärkeä kulttuurihistoriallinen osa.
– Ne ovat osa kaupungin tunnelmaa, eikä vanhoja puualueita ihan tyhjästä tehdä, koska puiden kasvaminen tuohon mittaan vie vuosisadan. Uuttakin istutetaan, mutta vanhoille puille on annettava oma arvonsa.
Mihin kaipaisit muutosta?
– Puutarhapuolen työssä olisi mahdollista huomioida luonnon monimuotoisuus paremmin. Olen sillä tiellä vasta opettelemassa, mutta monimuotoisuuden huomioimisessa pitäisi tulla monella tavalla arkipäivää kaikessa tekemisessä.
Peltola toivoo, että kaupungissa laadituille luonnon monimuotoisuutta eri tavoin korostava Lumo-ohjelma ja ilmasto-ohjelma tulisivat oikeasti käyttöön kaupungin päätöksenteossa ja arjessa.
– Toisaalta kaupungin puistoalueiden kehittäminenkin on pitkäjänteistä työtä, johon ei ole juurikaan rahaa, joten etenemme tässä pienin askelin.
Peltola pitää esimerkiksi Alisenkadun kehittämisurakkaa onnistuneena, vaikka moni sitä on julkisesti kritisoinutkin.
– Yrittäjille ja kaupungille on todella iso haaste pitää keskusta elävänä, koska isot marketit ja verkkokaupat vetävät asiakkaita pois kivijalkamyymälöistä. Ehkäpä keskustaa voisi vielä kehittää lisää, Peltola pohtii.
Mistä syystä käyt keskustassa?
– Keskustassa pitäisi useammin käydä vain viihtymässä tai viipymässä. Pääasiassa kuitenkin kuljen ja kierrän keskustassa töiden takia. Asun Raumalla, jota pidetään myös merikaupunkina, mutta siellä meri ei ole yhtä keskeinen osa kaupunkikuvaa kuin täällä.
Mitä kivaa olet nähnyt muissa kaupungeissa?
– Rauman vanha puutalokeskusta on Unescon maailmanperintökohde, mutta miksei puutalokeskustaa voisi yrittää nostaa entisestään myös Uudessakaupungissa.
Peltola kuvailee, kuinka hieno Uudenkaupungin vanha puutaloalue on ja hän toivoisi, että sitä voisi tavalla tai toisella hyödyntää enemmän.
– Voisihan tänne tuoda eri kaupungeista paljon hienoja pikkujuttuja, mutta todellisuus on se, että meillä ei riitä tällä hetkellä rahaa tai työvoimaa uusiin hankkeisiin.
Hän toteaa, että olisi hienoa nostaa kaupungin viheralueiden hoitotasoa, mutta viheryksikön viidellä vakituisella työntekijällä se ei ole mahdollista.
– Haluamme pitää olemassa olevat niin hyvässä kunnossa kuin se tällä hetkellä on mahdollista. Toisaalta hallittu hoitamattomuus on trendinä nostamassa päätään, joten ehkä sitäkin pitäisi opetella enemmän, Peltola summaa.
Uudenkaupungin kaupunki voitti vuoden 2025 paras kaupunkikeskusta -palkinnon. Tässä juttusarjassa haastateltiin uusikaupunkilaisia tai täällä työskenteleviä siitä, mitä mieltä he ovat Uudenkaupungin sydämestä.