Lihaa, maitoa ja viinaa vähemmän

0

Vuosi sitten ruokakaupat laajensivat juomaostoja viineillä. Alkoholilaki muuttui 10.6.2024 siten, että ruokakaupoissa saa myydä enintään 8 prosenttia alkoholia sisältäviä käymisteitse valmistettuja juomia. Viinien lisäksi myös olut-, siideri- ja juomasekoitusvalikoima laajeni ruokakaupoissa.

Vaikka kuluttajan on yhä helpompaa hankkia ruoan kyytipojaksi viiniä tai hieman vahvempaa olutta, alkoholijuomien kokonaiskulutus laski viime vuonna.

Kuluttajien ruoka- ja juomakäyttäytymisessä näkyy muitakin muutoksia. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 130 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 78 kiloa lihaa, reilut 87 kiloa viljaa, lähes 14 kiloa kalaa, 12 kiloa kananmunia, 65 kiloa perunoita, 48 kiloa hedelmiä ja 64 kiloa vihanneksia.

Maidon kulutus on laskenut jo pitkään. Siipikarjanliha ohitti sianlihan kulutuksen jo vuonna 2023. Viime vuonna naudanlihan kulutus vielä kasvoi.

Tästä vuodesta voi jo ennustaa, että naudanlihan kulutus laskee. Tähän vaikuttaa saatavuus. Jauhelihapulan vuoksi kuluttajat ostavat nyt enemmän kanaa ja kalaa. Sen sijaan kasviproteiinien menekissä ei ole näkynyt merkittävää muutosta.

Ruokaketjussa seurataan tarkasti, mitä ja miten suomalaiset syövät. Lidl selvitti viime vuoden lopussa suomalaisten ruokatottumuksia. Sen mukaan 29 prosenttia aikoo tänä vuonna lisätä kasviproteiinien syöntiä ja 26 prosenttia vähentää punaisen lihan syöntiä.

Samansuuntaisia tuloksia antaa Saarioisen tekemä kysely. Sen mukaan suomalaisten syömistä ohjaa neljä muutosvoimaa: hyvinvointi, arjen helpottaminen, elämyksellisyys ja arvokeskeisyys. Ihmiset eivät syö enää vain nälkäänsä, vaan myös arvomaailmansa mukaan.

Jo kolmannes suomalaisista noudattaa jotain ruokavaliota oman hyvinvointinsa lisäämiseksi. Yksi nousevista syömisen trendeistä on tietoinen syöminen. Jo lähes puolet (45 prosenttia) suomalaisista pyrkii lisäämään kasvisruokapäiviä arjessaan.

Teija Uitto