Avomaan mansikat kypsyvät tänä vuonna kesä–heinäkuun vaihteessa. Luotosten marjatilalla Kalannissa aloitettiin mansikan poiminta perjantaina.
– On nykyään normaalia, että mansikat kypsyvät juhannuksen jälkeen. Tässä oli pari oikein lämmintä alkukesää ja marjat kypsyivät tavallista aiemmin, mutta nyt ollaan normaalin aikataulun mukaan hieman myöhässä, Luotosen tilan isäntä Juhana Luotonen kertoo.
Myös Kalannissa olevan Liisalan tilan isäntä Janne Leino kertoo, että heidän luomuviljellyille mansikoille kuuluu tänä kesänä oikein hyvää. Pelloista on toistaiseksi poimittu vasta muutamia litroja.
– Meillä on hyvä fiilis tämän kesän sadon suhteen. Marjamme alkavat kypsyä kunnolla ensi viikon loppupuolella ja satoa on tulossa paljon. Saamme marjaa myyntiin todennäköisesti koko heinäkuun ajan, Janne Leino kuvailee.
– Jos säät jatkuvat tällaisena, se suosii meitä ja sadosta tulee hyvä, lisää Teija Leino.
Luotosen tilan emäntä Hanna Helin-Luotonen kertoo, että heidän tilallaan mansikoiden poiminta on aloitettu yleensä noin viikkoa ennen juhannusta.
– Kasvatamme perinteisesti hyväksi ja makeaksi miellettyä polkaa ja nyt muutaman vuoden olemme testanneet falcoa. Falco on myös makea, mutta hieman eri makuinen kuin polka. Tänä vuonna marjat ovat hyvänkokoisia ja kauniita, ja viileät yöt ovat tuoneet niihin makua, Juhana Luotonen kuvailee.
Helin-Luotosen mukaan asiakkaat ovat parissa vuodessa oppineet luottamaan falcon makuun ja moni haluaa sitä seuraavana vuonna uudestaan.
– Tänä vuonna sitä on jo tähän mennessä kysytty selkeästi enemmän kuin aiempina vuosina. Lajike on uusi ja se kestää hyvin erilaisia kosteusoloja, hän lisää.
Leinoilla on mansikkaa noin 1,5 hehtaarin alalla. Pellossa kasvaa honeyta, bountya, polkaa ja melko uutta lajia, lumotarta. Lisäksi he kasvattavat perunoita, sipuleita ja kesäkukkia.
– Lumotar on uusi hyvä maku ja marjassa on hyvä käsittelykestävyys. Se on kekomainen ja kauniin näköinen, mutta toisaalta se ei ole yhtä satoisa kuin muut lajikkeemme. Polkaa kysytään kuitenkin yhä eniten, Janne Leino kertoo.
Leinot ovat tyytyväisiä siitä, että tänä vuonna marjoja ei ole tarvinnut itse pahemmin kastella.
– Näihin on silti tänä vuonna satsattu melko paljon, koska marjoja on ravittu hyvin ja olemme hankkineet uusia taimia, Janne Leino lisää.
Luotosilla mansikkaa kasvaa pari hehtaaria. Lisäksi heillä kasvaa herneitä ja vadelmia. Luotoset arvelevat, että mansikka kypsyy nyt sitä tahtia, että ensi viikosta alkaen kannattaisi hankkia marjoja pakkaseen.
– Tämän keskiviikon Pakkahuoneen mansikkakarnevaaleille tulee myyntiin vielä syöntimarjoja, he toteavat.
Jotta mansikkasato pysyisi hyvälaatuisena, he toivovat aurinkoista säätä ja maltillista, noin 20 asteen lämpötiloja.
– Jos sää pysyy tällaisena, niin mansikkasatoa riittää heinä–elokuun vaihteeseen asti. Ottaa tietoisen riskin, jos jättää marjojen hankkimisen loppukesään, koska mahdollinen hellekausi vie sadon nopeasti, Helin-Luotonen toteaa.
Luotosilla on kovimpaan marjasesonkiin 25–30 kesätyöntekijää. Maanantaina töissä oli 17 henkeä.
– Meille tulee joka vuosi hyvin kesätyöntekijöitä, koska saamme kyselyitä pelkästään suusta suuhun menneen viestin kautta. Nuorilla on noin neljän tunnin työpäivä ja poimia voi joko tuntipalkalla tai urakalla, Luotoset kertovat.
Liisalan tilan kesätyöntekijät aloittavat työnsä tämän viikon keskiviikkona. Työpäivän pituus on 4–6 tuntia, mutta marjoja poimitaan päivittäin niin kauan, kuin niitä kypsinä pellossa riittää.
– Muutamia nuoria voisimme ottaa vielä lisää, joten jos työ mansikkamaalla kiinnostaa, niin voi laittaa viestiä tai soittaa, Teija Leino vinkkaa.
Juhana Luotonen katselee tilansa mansikkarivejä ja näyttää eri kasvuvaiheessa olevia marjoja.
– Raakileita on vielä tällä hetkellä enemmän kuin kypsiä. Pidämme tiistaina poimintatauon ja poimimme keskiviikkona lisää, hän toteaa.
Mansikan hinta pysyttelee tänä vuonna suunnilleen samoissa kuin viime vuonnakin.
Fakta
Mansikanviljely Suomessa
Perinteisesti mansikoiden satohuippu ajoittuu juhannuksesta heinä–elokuun vaihteeseen avomaan sadon kypsyttyä.
Tunneliviljely mahdollistaa sen, että tuoreita kotimaisia mansikoita on saatavilla jopa syyskuulle asti.
Suomessa mansikan viljelyalaa on noin 3 500 hehtaaria.
Siitä yli 70 hehtaaria on tunneliviljelyä.
Satomäärä vaihtelee vuosittain muun muassa sääolosuhteiden takia.
Perinteinen satomäärä on vuosittain 12–17 miljoonaa kiloa.
Suomen merkittävimmät mansikanviljelyalueet sijaitsevat Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Savossa.
Lähde: Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto
Vadelmakausi kestää vielä pari viikkoa
Luotosten marjatilalla kasvatetaan myös vadelmia. Lajike on vajolet ja joka kesälle tilataan uudet taimet Hollannista. Vadelmia he ovat tuottaneet vuodesta 2018 lähtien.
– Lajike on suurikokoinen ja makea. Sitä on poimittu nyt runsaan viikon verran, Hanna-Helin Luotonen kertoo.
Lajike on hyvin tarkka siitä, minkälaista turvetta tai multaa sekä ravinteita ruukkuihin voi laittaa. Ruukut on aseteltu kasvihuoneessa pitkiin riveihin ja pensaat on tuettu verkoilla.
– Kastelu menee suoraan ruukkuun, jotta marja pysyy puhtaampana, hän kertoo.
Tällä hetkellä Luotosten kasvihuoneessa kasvaa vadelmaa 900 varren verran. Tarkkaa satomäärää ei voi vielä ennustaa, mutta Helin-Luotosen mukaan sato näyttää hyvältä.
– Vadelmien pölytystä varten kasvihuoneessa on kimalaislaatikko. Lisäksi vadelmilla on biologinen kirvantorjunta eli täällä elelee harsokorentoja, sääskiä ja kalifornianpetopunkkeja.
Vadelmasatoa riittää Helin-Luotosen arvioiden mukaan vielä kolmisen viikkoa, mutta se on säistä kiinni.
– Nämä vadelmat eivät enää kuki, joten viemme tänään pois kimalaislaatikon, hän kertoo.
