Sen sijaan tulehduskipu- ja allergialääkkeet olisivat jatkossakin myynnissä vain apteekeissa.
Rajaus on tarpeellinen. Jos särkylääkkeitä myytäisiin esimerkiksi ruokakaupassa, kuluttajien suhtautuminen särkylääkkeisiin muuttuisi yhä löyhemmäksi. Jo nyt kipulääkkeitä, ja etenkin ibuprofeenia, käytetään Suomessa liikaakin.
Särkylääkkeitä ei voi popsia kuin mansikoita. Fimea on arvioinut tulehduskipulääkkeiden aiheuttavan Suomessa vuosittain 200-300 kuolemaa.
Särkylääkkeiden myynti apteekkien ulkopuolella saattaisi lisätä niiden turhaa käyttöä. Myös riski kipulääkkeiden ja alkoholin yhteiskäyttöön kasvaisi.
Apteekkien asiantuntemus ja ammattietiikka ovat tarpeellisia. Apteekeissa kuluttajia voidaan ohjata käyttämään ibuprofeenin sijasta esimerkiksi parasetamolia, joka harvoin aiheuttaa haittavaikutuksia.
Yhä useammassa apteekissa on sairaanhoitajan vastaanotto. Hoitaja voi opastaa, miten kipua voi hallita liikunnalla tai muilla lääkkeettömillä menetelmillä.
Apteekkien asemaa ei saisi heikentää toisestakaan syystä. Mitä vähemmän asiakkaita apteekeilla on, sitä harvemmaksi käy apteekkiverkosto.
Uudessakaupungissa on yhä kaksi apteekkia, mutta vain toinen apteekki pystyy järjestämään sunnuntaipäivystystä. Joka toisena sunnuntaina apteekkipäivystystä ei ole. Jos silloin tarvitsee lääkettä, on lähdettävä apteekkiin Raumalle tai Raisioon.
Jotta särkylääkkeet pysyvät jatkossakin apteekeissa, apteekkien pitäisi pystyä palvelemaan myös sunnuntaisin. Voisivatko esimerkiksi Uudenkaupungin ja Laitilan apteekit järjestää seudullisesti yhteistyössä sunnuntaipäivystykset?
Teija Uitto