Luvut ovat ristiriidassa keskenään, mutta vakuutusyhtiön kyselyn mukaan noin 100 eurolla kesälomasta selviävien osuus on pysynyt tasaisena. Sen sijaan 500–1 000 euron kesälomabudjetit ovat yleistyneet. Nordeankin kyselyn mukaan yleisin budjettiarvio kesälomasta on saman verran.
Palkansaajien reaaliansiot ovat nousseet, joten sen perusteella suomalaisilla olisi käytettävissä enemmän rahaa kuin viime kesänä. Työttömyysaste on kuitenkin valtakunnallisesti noussut, joten Suomessa on paljon työnhakijoita, jotka eivät saa kesälomarahoja tai joiden kukkarossa ei ansioiden kasvu näy. Toisaalta kesäloma vie euroja, mutta toisaalta se pitää monen yrittäjän putiikin pystyssä, koska kaupunki vilkastuu turistien myötä.
Kesäloman suurin menoerä on monilla kotimaanmatkailu, ruoka, harrastukset, mökkeily ja vasta viidentenä sijalla ulkomaanmatkat. Ruoka oli listan kärjessä viime vuonna, joten kotimaanmatkailu jyräsi sen paikalle tälle vuodelle.
Vaikka lomabudjetti on kyselyiden mukaan monella pienentynyt aiemmista, niin fakta on se, että kaikilla ei ole varaa kesälomaan. Kyselyt korostavat keskimääräisiä lukuja, mutta niiden taakse kätkeytyy eroja, koska toiset käyttävät lomaan tuhansia euroja ja toiset eivät juuri mitään. Toisten lomatoiveet toteutuvat täysin tai osittain, mutta toisilla ne jäävät vain haaveeksi. Lomabudjettien erot kertovat myös siitä, kuinka suomalaisten taloudellinen arki jakautuu.
Kesäloma tarjoaa tauon arkiseen aherrukseen, mutta toisaalta se ei ole kaikille pelkästään hengähdystauko. Monet stressaavat sitä, että rahat eivät riitä samoihin asioihin kuin naapureilla. Sosiaalinen media näyttää kuvien kautta monen täydellisen loman, mutta toisaalta harvapa julkaisee loman jälkeen tiliotteitaan. Kesäloma on yksi mittari, joka kertoo paljon yhteiskunnan tilasta, mutta nautitaan lomasta tavalla tai toisella, kun sen aika vihdoin on.
Katja Kaartinen