– Poltan kaikki, mitkä eivät mene kaupaksi, Pentti Nieminen ilmoittaa.
Niemisen tuntevat voivat arvuutella, kuinka paljon puheissa on perää, mutta itse näyttely saattaa olla Niemisen viimeinen. Paremmin kaivertajana tunnettu Nieminen on tehnyt aktiivisesti töitä Parkinsonin taudista huolimatta. Hänen onnekseen kädet ovat edelleen vakaat, mutta jalat jäykistyvät helposti.
Kahvilan seinillä on esillä melko tuoreita maalauksia.
– Ei kovin vanhoja, Nieminen tuumailee.
Itse asiassa tuorein purjehdusaiheinen maalaus on helmi-maaliskuulta.
– Olen pyrkinyt tekemään taulun paikasta, joka on oikea tai ainakin innoittanut maalaamaan.
Niinpä tauluista voi tunnistaa esimerkiksi Sirppujoen maisemia.
– Tykkään tehdä pastellitöitä. Niitä on suurin osa, akryyliväreillä myös, mutta se on vaikeaa.
Muutamat taulut ovat jo menneet kaupaksi, vaikka näyttely ei alun perin ollutkaan myyntinäyttely.
– Vaimo ei olisi halunnut, että tehdään myyntinäyttely. Maalaukset ovat hänelle kuin omia lapsia, mikä on tietysti imartelevaa.
Taulut ovat tähän asti olleet esillä Niemisten kotona.
– Meillä on talvi- ja kesätauluja, jotka vaihdamme vuodenajan mukaan. Meri-aiheiset ovat esillä koko ajan.
Nieminen katselee ihmeissään Pakkahuoneen näyttelyn vieraskirjaa, johon on kertynyt nimiä jo useamman sivun verran. Myös edelliseen näyttelyyn saapui paljon väkeä, jopa pikkubusseilla.
Niemisen töitä oli edellisen kerran esillä Crusellissa kolme vuotta sitten yhdessä Lauri Ikosen kanssa. Silloin Niemisen osuus keskittyi kaiverruksiin, joita hän on tehnyt mikroskoopin läpi katsellen.
Hän on mahdollisesti ainoa suomalainen, joka taitaa italialaisen Bulino-tekniikan, joka vaatii äärimmäistä tarkkuutta. Siinä neliömillillä pitää olla vähintään viisitoista viivaa. Nieminen kiittelee italialaista maestroa Giulio Timpiniä .
– Ilman häntä en olisi edistynyt.
Aivan kaikkea hän ei enää pysty tekemään sairauden vuoksi, mutta viimeisin kaiverrus on viime vuodelta.
Materiaalina Nieminen on käyttänyt muun muassa terästä, lasia, puuta ja luuta. Hän on käyttänyt myös mammutin luuta, joka hieman yllättäen on Suomessa hyväksytty materiaali toisin kuin norsunluu.
Nieminen on kaivertanut esimerkiksi linkkuveitsien kylkeen eläinkuvioita. Eräässäkin leijonat vaanivat saalista.
– Pitää olla juoni, kuten lauluissa sanoitukset, Nieminen kuvailee.
Hänen omia suosikkielämiään ovat norsut ja erilaiset kissaeläimet. Hän on myös huomannut, että kettukuvioiset kaiverrukset menevät aina kaupaksi.
– Ketun ilmeessä on jotain viehkeyttä. Ketun pitää olla kokonsa vuoksi ovela luonnossa.
Kaivertajalta on tilattu paljon kaiverruksia lahjaesineisiin, mutta onpa hän tehnyt itse puukkojakin. Ja vielä SM-mitalien arvoisesti.
– Joko tuomarien taso oli heikko tai he eivät olleet ajan tasalla, Nieminen vitsailee vuoden 2008 SM-pronssin arvoisesta puukostaan.
Tuttuja hänelle ovat myös aseiden kolmiulotteiset kaiverrukset.
– Yhteen aikaan tein paljon kuvia kynäruiskulla nahkatakkeihin, Nieminen kertoo.
Hän esittelee ylpeänä portfolionsa viimeistä sivua, jossa on kuva kitarasta, joka on sähköosia lukuun ottamatta itse tehty.
– Se on tarkka kopio puoliakustisesta Fender Stratocasterista. Pinta on tehty loimukoivusta, mutta oli vaikeuksia löytää niin leveää koivua.
Niinpä hän teki mahongista väliosan.
Portfoliota Nieminen teki ystävänsä kanssa pari vuotta ja materiaalia olisi ainakin kahteen samanlaiseen. Jatkoa voi siis olla luvassa.
Niemisen tauluja on voinut ihailla Pakkahuoneella jo parin viikon ajan ja vielä ehtii, sillä näyttely on esillä 17.8. asti. Toistaiseksi seinillä on maalauksia, mutta Nieminen toivoo saavansa myös kaiverruksia esille vitriiniin.
