Grillin tiskillä päättäjiä palvelee usein Aliisa Karhumäki, 86. Aliisa on ollut grillillä töissä jo 35 vuotta ja työelämässä kaikkiaan 74 vuotta.
”Kyllä se on niin, että niin kauan kuin ihmisessä henki pihisee, niin kyllä jotain täytyy tehdä”, Aliisa toteaa lehtijutussa.
Aliisa on oikeassa. Jos jää kotiin sohvalle makaamaan, niin varmasti iskee masennus, mutta eihän se eläkkeellä olo välttämättä sellaista ole. Monet eläkeläiset pyörittävät tätä yhteiskuntaa vapaaehtoistöissä kolmannella sektorilla, hoitavat lapsenlapsia ja ehkä vielä iäkkäitä vanhempiaankin.
Työelämässä tapaa näitä Aliisan tapaisia tervaskantoja. Eräskin tuttava pyörittää yhä yrittäjänä pienkonekorjaamoa, vaikka ikää on 83 vuotta. Hän oli eläkkeellä varsinaisen työuransa jälkeen puoli vuotta, mutta tylsistyi kotona. Niin hän perusti työpajan, jossa korjailee omaan tahtiinsa pienkoneita, ja nauttii työstään. Hänen ratkaisunsa on toimiva.
Tällaiset tarinat tervaskannoista ovat herkkua päättäjille, jotka yrittävät ratkoa tämän ikääntyvän ja velkaisen Suomi-neidon asioita.
Ruotsissa uransa tehnyt talousguru Stefan Ingves kritisoi vähän aikaa sitten Lännen Median haastattelussa Suomen tilannetta. Hän totesi, että suomalaisten pitää vain kerta kaikkiaan tehdä kauemmin töitä.
72-vuotias Ingves toimii itse yhä asiantuntijana Tukholman yliopistossa, mutta asiantuntijan työ on aivan erilaista kuin että kiipeilisi rakennustelineillä tai tekisi kolmivuorotyötä hoitajana sairaalassa.
En tiedä, kuinka kartalla Ingves Suomen päätöksistä on. Viimeisin laaja eläkeuudistushan tehtiin vuonna 2017, siihen jo sisältyi vanhuuseläkkeen alaikärajan nostaminen. Sen seurauksena esimerkiksi oma tavoite-eläkeikäni on 66 vuotta ja viisi kuukautta. Nykyinen kolmekymppinen pääsee eläkkeelle aikaisintaan 68-vuotiaana, jos sittenkään, sillä eläkeikä on sidottu elinajanodotteen kehitykseen.
Sitä Ingves ei haastattelussaan kerro, palkkaisiko hän itse töihin seitsemänkymppisen. Kun yrityksissä käydään muutosneuvotteluita, aika usein irtisanomiset aloitetaan vanhemmista työntekijöistä.
Työeläke-lehden pari vuotta sitten tekemä selvitys paljastaa, että enemmistö työnantajista pitää 65 vuoden eläkeikää sopivana. Joillakin toimialoilla nouseva ikäraja herättää selvää vastustusta.
En usko, että Suomi ja työmarkkinat pelastuvat, vaikka me yrittäisimme pysyä töissä kahdeksankymppisiksi. Työpaikoille tarvitaan lisää nuoria, heidän innostustaan ja ideoitaan. Suomen talous kaipaa uusia innovaatioita.
Eläkeikäisenä voi tehdä töitä, jos itsellä tarmoa ja terveyttä riittää, mutta mummoja ja pappoja ei saisi grillata työelämässä täysin loppuun. Ihmiset, työt ja elämäntilanteet ovat erilaisia, siksi eläkejärjestelmän pitäisi joustaa.
Suomi tarvitsee realistisia ratkaisuja, siksi pitäisi puhua maahanmuutosta sekä koulutuksesta, miten se järjestettäisiin, jotta nuoret pääsisivät aiemmin työelämään ja perhettä hankkimaan.
Kirjoittaja on tehnyt töitä lukioikäisestä alkaen, ja myös opiskeluvuosina.