Uudenkaupungin matkailutulo oli 1 048 euroa asukasta kohti. Matkailun osuus kaikkien toimialojen liikevaihdosta oli 1,1 %.
Mittaustulosten mukaan matkailu synnytti Uudessakaupungissa 62 välitöntä henkilötyövuotta ja kokonaistyöllisyysvaikutus oli 75 henkilötyövuotta. Välittömiä palkkatuloja matkailun ansiosta työllistyneille maksettiin 2,3 miljoonaa euroa. Kunnallisverot näistä palkkatuloista olivat 0,2 miljoonaa euroa. Matkailun osuus Uudenkaupungin kaikkien toimialojen työllisyydestä oli 1,2 %.
Vertailtaessa välitöntä matkailutuloa muiden toimialojen liikevaihtoon, voidaan todeta, että matkailutulo on Uudessakaupungissa hieman suurempi kuin kiinteistöalan toiminta ja lähes yhtä suuri kuin talonrakentaminen.
– Uusikaupunki päihitti matkailutulossa jo toistamiseen matkailukaupunkina tunnetun Hangon, vaikka Hanko onnistuikin kasvattamaan tulojaan 1,5 %, kertoo Uudenkaupungin matkailusuunnittelija Irmeli Laiho-Andersson.
Visitoryn tekemän matkailutulo- ja työllisyystutkimuksen mukaan matkailun yleinen kehitys koko maassa on kärsinyt talouden epävarmuudesta. Keskimäärin tutkituilla alueilla matkailutulo väheni 4,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, erityisesti suomalaisten matkailijoiden kulutuksen hiipuessa. Ulkomaisten matkailijoiden rahankäyttö sen sijaan kasvoi, ja heidän yöpymisensä ylittivät jo niukasti koronapandemiaa edeltävän vuoden 2019 tason.
Matkailun työllisyysvaikutus on yhä merkittävä. Matkailuliikevaihdon osuus kaikkien toimialojen liikevaihdosta oli keskimäärin 1,5 prosenttia, mutta matkailutyöllisyyden osuus henkilötyövuosista oli 2,6 prosenttia. Tämä kertoo alan työvoimavaltaisuudesta ja paikallisuudesta.