Mesi-mehiläisen ensiesiintyminen – Hunajattarelle kolmas Lähiruokapäivän tapahtuma

0
Ulla Nuutila esittelee pesästä löytynyttä hunajakennoa. Taustalla Anni ja Inka Nuutila tarkastavat pesässä olevien mehiläisten vointia.

Tulevana viikonloppuna vietetään Lähiruokapäivää. Laitilan Kasitorin päätapahtuman lisäksi monet vakkasuomalaiset tilat avaavat ovensa ja kutsuvat tutustumaan toimintaansa. Yksi näistä tiloista on kalantilainen Hunajatar Oy, joka on äidin ja perheen neljän sisaruksen yhteinen mehiläistarha. Tilalla on kaikkiaan 25 pesää, joista jokaisessa asuu kymmeniätuhansia mehiläisiä.

– Tarhaus ei ole tilan päätoimi, vaan tätä tehdään ihan harrastuspohjalta. Kotona ei asu enää ketään osakkaista muuta kuin äiti, joten teemme tätä paljon viikonloppuisin ja kesäaikaan, Anni Nuutila kertoo.

Talveksi mehiläiset vetäytyvät ”talvipalloksi” lämmittämään kuningatartaan. Tällöin ne vain ruokailevat ja pysyttelevät pesässään. Tämä tarkoittaa sitä, että talvisin enimmäkseen huolletaan ja rakennetaan kalustoa.

– Monille tulee yllätyksenä, että mehiläiset eivät vaivu horrokseen, vaan ovat hereillä läpi talven, Ulla Nuutila kertoo.

Myös hunajaan liittyy monenlaisia harhakäsityksiä. Sisarusten äidin Taina Nuutilan mukaan heiltä kysytään usein, kuinka paljon sokeria hunajaan lisätään. Vastaus on, ettei yhtään, sillä hunaja on puhtaasti luonnontuote.

Monet kertovat myös, että hunajalle on vaikea keksiä muuta käyttötarkoitusta kuin teen makeuttaminen. Yksi syy osallistua Lähiruokapäivään on se, että Nuutilat haluavat ihmisten oppivan hyödyntämään monipuolisesti hunajaa ja pääsisivät maistamaan, miten hyvää kotimainen lähihunaja on.

Hunajasta on moneksi, ja nyt elo–syyskuussa yksi käyttötarkoitus on toisia ajankohtaisempi.

– Hunajaa voi todella hyvin käyttää säilöntään. Hunajassa on paljon säilöntäainetta mukana, Taina kertoo.

Hunaja antaa makua marinadeihin ja leivontaan, jossa sillä voi korvata myös voin tai munien sekaan vaahdotettavan hienon sokerin, ainakin osittain.

– Kun laittaa puolet sokeria ja puolet hunajaa, vaahdotettavuus säilyy. Lopputulos on aika nekkumainen, Taina ohjeistaa.

Lähiruokapäivän ohjelma tilalla on suunnattu etenkin lapsiperheille. Luvassa on esimerkiksi pomppulinna, bingo, ongintaa, kepparirata, kasvomaalausta, arpajaiset ja buffet. Ihan ensimmäistä kertaa lapsivieraita ilahduttaa myös tilan maskotti Mesi Mehiläinen.

– Lapset innostuvat, kun pääsevät maalle. Täällä on paljon pientä puuhaa ja, kun kyseessä on ilmainen tapahtuma, tänne on matala kynnys tulla, Ulla lisää.

Aiempina vuosina tapahtuma on houkutellut perheitä niin läheltä kuin vähän kauempaakin.

– Viime kesänä keskustelin erään perheen kanssa, joka oli tullut tapahtumaan Raumalta asti, Taina sanoo.

Yksi syy osallistua Lähiruokapäivän viettoon on halu nostaa paikallista ruoan tuotantoa esille.

– Haluaisimme myös, että ihmiset oppisivat hyödyntämään hunajaa monipuolisesti ja näkisivät, kuinka hyvää kotimainen hunaja on, Taina kertoo.

Tapahtumassa voi myös oppia ja kysellä lisää mehiläistenhoidosta. Inka Nuutila lisää, että tapahtumassa heillä itselläänkin on enemmän aikaa kohdata asiakkaita kuin esimerkiksi myyjäisissä.

– Nostamme myös mehiläisen hoidossa käytettäviä välineitä nähtäville, Nuutilat kertovat.

Ja niin isompia kuin pienempiäkin vierailijoita ilahduttavat myös tilan eläinasukkaat. Tilalla on possuja, kanoja, kukko, kalkkunoita sekä koiria.

Nuutilat perustivat Hunajattaren vuonna 2019. Nuutilat kuvailevat mehiläisten hoitoa harrastukseksi. He myyvät hunajaa Uudenkaupungin K-kaupoissa, myyjäisissä ja lisäksi he käyvät jonkin verran Reko-tapahtumissa myymässä. Kuluva vuosi on ollut hunajatuotannon kannalta edellisvuotta hieman parempi.

– Nyt takana on pari vähän heikompaa vuotta, Anni kertoo.

– On ollut niin kuumaa ja kuivaa, ettei mehiläisillä ole ollut kukkia, joista tehdä hunajaa, Taina lisää.

Lisäksi pitkään jatkunut kuuma ja kuiva sää vaikuttaa kukkien mesituotantoon ja kukinta-aikaan.

Pienen tilan hunaja ei ole koskaan täysin saman makuista. Makuun vaikuttaa se, missä kukissa mehiläiset ovat käyneet. Isommat hunajantuottajat saattavat sekoittaa satokauden hunajan, jolloin aromit eivät erotu niin selvästi.

– Me olemme keränneet ensimmäisen erän jo juhannukseksi. Se maistuu ihan erilaiselta kuin loppukesän sato. Jokaisessa erässä on ihan erilaiset ominaisuudet, Taina kertoo.