Pääkirjaston remontin taloudellinen loppuselvitys on valmis. Remontti valmistui kesän aikana ja kirjasto aukesi asiakkaille elokuun puolivälissä. Kaupungin kiinteistöpäällikön Rami Arolan mukaan pääkirjaston suunnittelu- ja korjauskustannukset vuosilta 2020–2025 olivat kaupungille runsaat 3,1 miljoonaa euroa.
– Viime vuonna alkaneen ja tänä vuonna valmistuneen peruskorjausurakan hinnaksi oli sovittu 1,5 miljoonaa euroa, mutta hankkeen pitkittyessä peruskorjausurakan loppulaskuksi tuli noin kaksi miljoonaa, Arola laskee.
Arolan mukaan vuosien 2020–2025 aikana kirjaston korjaukseen budjetoitiin 2 799 000 euroa. Toteuma oli tämän vuoden elokuun loppuun mennessä 3 105 073 euroa.
– Remontissa oli monta eri vaihetta ja käännettä, mutta lopputulos on nyt tämä. Itse peruskorjaushan kesti lopulta vain vähän reilun vuoden, mutta se, että päästiin suunnittelusta ja purkutöistä siihen vaiheeseen, kesti pitkään.
Se, että lasku kasvoi vielä tänä syksynä runsaat 300 000 euroa, liittyy Arolan mukaan urakan viivästymisestä aiheutuneisiin kuluihin ja lisätöihin.
– Tätä käsiteltiin elokuun lopun teknisessä lautakunnassa ja kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle esitettiin, että kiinteistöjen ylläpitokorjauksista siirretään 320 000 euroa pääkirjaston peruskorjauskuluihin, Arola lisää.
Arola toteaa, että syynä hinnannousuun ja urakan pitkittymiseen oli hankkeeseen liittyvien yksityiskohtaisten suunnittelutöiden runsaus, josta myös pidempi suunnitteluaika johtui. Aikaisempina vuosina vastaan tulleet yllätykset ja peruskorjauksen yhteydessä tulleet muutokset sekä niistä johtuvat työmäärien lisäykset vaikuttivat alkuperäisen noin 1,9 miljoonan euron kustannusarvion ylittymiseen.
Jo ennen hankkeen alkua oli tiedossa, että rakennuksessa oli sisäilmaongelmia.
– Hirsirakennuksen rossipohjasta löytynyt orgaaninen aines ja alapohjan eristeiden poisto pidensivät purku- ja rakennustöiden kestoa. Lattiasta ja seinästä löytyi muutamia lahovaurioita ja muutenkin työmäärä osoittautui ennakoitua suuremmaksi. Olisi ollut huomattavasti nopeampaa ja edullisempaa rakentaa uutta vanhan lattian päälle kuin purkaa ja tehdä kokonaan alusta, Arola listaa.
Arola sanoo, että remonttiin liittyvien yksityiskohtien määrä tuli lopulta useammalle taholle yllätyksenä.
– Yksityiskohtaisuus oli sitä tasoa, ettei remonttisuunnitelmia saatu laadittua niin nopeasti kuin urakka olisi vaatinut. Vanhan rakennuksen remontin suunnittelu vie paljon aikaa.
Arola korostaa, että kaupunki on hyvin tyytyväinen urakoitsijana toimineen paikallisen Rakennus Lehtosen työhön.
– Puurakennuksessa käytettiin menetelmiä, jotka urakoitsija teki hyvin ja he kunnioittivat rakennuksen historiallista arvokkuutta alusta lähtien. Saimme heiltä täysin sitä, mitä tilasimme, hän lisää.
Arola on tyytyväinen, että pääkirjaston remontti tuli valmiiksi. Sillä saatiin asiantuntijoiden mukaan kirjastolle vähintään 50 vuotta lisäaikaa.
– Kirjastolla on nyt upeat ja toimivat tilat kaupungin keskustassa. Vanha rakennus oli pääosin hyvässä kunnossa, joten se kannatti korjata. Onhan kaupungin imagollekin tärkeää, että vanhoja rakennuksia ylläpidetään, Arola sanoo.
Kustannuksia tuli myös Rauhankadun väistötilojen vuokrakuluista. Pääkirjasto muutti yksityishenkilön omistamiin väistötiloihin kesällä 2020. Tilavuokraan tehtiin vuosittaiset indeksikorotukset, joten viiden vuoden aikana kaupunki maksoi vuokratiloista liki 490 000 euroa.
– Väistötilojen sijainti oli kirjaston toiminnan kannalta ihanteellinen, mutta tilat eivät olleet kirjaston toiminnan kannalta kaikkein sopivimmat, Arola toteaa.
Hyvinvointitoimialan budjetista meni kirjastoon noin 360 000 euroa
Luku sisältää kalustehankinnat, muuton, ict-laitteet ja turvakamerat
Pääkirjaston remonttiurakan lisäksi on vielä kalustehankintojen ja muuton budjetti sekä joidenkin ict-laitteiden ja turvakameroiden määräraha.
Niistä vastaa kaupungin hyvinvointijohtaja Jan Vuorenlaakso . Hän kertoo, että kaikkiin edellä mainittuihin kuluihin oli budjetoitu yhteensä yli 360 000 euroa.
– Kalusteisiin meni kaikkinensa 274 000 euroa. Lisäksi kuluja tuli muutosta, joka vei yhteensä noin 28 000 euroa. Kalusteiden hankintakilpailutukseen käytettiin hankintajuristeja, joista kustannuksia syntyi noin 60 000 euroa, Vuorenlaakso listaa.
Hän sanoo, että kalusteisiin meni kaikki se raha, mitä siihen varattiinkin. Suurin kustannuserä tuli kirjojen hyllyistä, joihin meni liki 190 000 euroa. Yhteensä hyvinvointitoimialan budjetista on mennyt kirjaston remonttiin noin 362 000 euroa.
– Kirjastolle varattiin lisäksi vielä 10 000 euron määräraha taidehankintaa varten, ja se ei sisälly muihin kuluihin, koska se on erillinen menokohta, hän lisää.
Hän toteaa, että Rauhankadun väistötilojen vuokra oli kallis kaupungille, mutta kirjastotoiminta piti joka tapauksessa järjestää jossain myös remontin aikana.
– Jos kirjasto olisi rakennettu osaksi Wintteriä, olisi siitä tullut arvioiden mukaan noin 22 miljoonan euron lisäkustannukset, Vuorenlaakso summaa.
Uudistettu pääkirjasto on kiinnostanut kaupunkilaisia ja esimerkiksi uusia kirjastokortteja on haettu ennätysmäärä. Päivittäinen kävijämäärä remontoidussa pääkirjastossa on ollut 277 asiakasta.
– Väistötilassa kävi keskimäärin 221 asiakasta päivässä, Vuorenlaakso laskee.
