Miksi siis viime vuonna suomalaiset menettivät huijareille yli 63 miljoonaa euroa? Onneksi pankit saivat estettyä yli 50 miljoonan euron siirtymisen asiakkaiden tileiltä huijareille. Olemmeko lapsellisen luottavaisia? Pelkäämmekö pankkivirkailijoita ja viranomaisia niin paljon, että vastaamme heti jopa epämääräisiltä vaikuttaviin viesteihin?
Vai onko kyse vakavammasta ilmiöstä? Olemme vaarassa menettää keskeisen ylpeydenaiheemme eli luottamusyhteiskunnan. Luottamus toisiimme ja asioita hoitaviin viranomaisiin on määrätietoisen työn tulos. Lainkuuliaisuus ja muiden kunnioitus ovat arvoja, joita on vaalittu niin kodeissa kuin kouluissakin. ”Kättä päälle, tähän sopimuksen voi luottaa”.
Nyt ihmisten kimppuun ”hyökkäävät” huijarit murentavat koko yhteiskunnan perusteita. Valitettavasti sitä tekevät myös vallassa olevat poliitikot. Väännellään ja käännellään asioita, kärjistetään, hyökätään sanan säilällä vastapuolen kimppuun, puhutaan puolitotuuksia, jopa valehdellaan. Ihmisten on lähes mahdoton päätellä, mikä hallituksen – tai opposition – väitteistä on aidosti totta.
Sain Helen Johnsonilta viestin. Helen oli sairastunut munasarjasyöpään. Se oli levinnyt. Ennen kuolemaansa hän halusi lahjoittaa tädiltään saamansa 27,5 miljoonan euron perinnön hyväntekeväisyyteen ja pyysi minulta apua. Saisin korvauksen, jos ehdottaisin Helenille sopivia lahjoituskohteita. Ensin minun kuitenkin pitäisi lähettää hänelle 5000 euroa asian käsittelykulujen kattamiseen. Lapsellinen huijausyritys.
Mutta lähettäisitkö minulle 4000 euroa, jos tehtailisin nimekkään muusikon ja hevoskuiskaajan nimissä tunteisiin vetoavan sähköpostin siitä, miten elämä ja läheiset ovat minua kolhineet? Tuskin.
Tai lähettäisitkö 14 000 euroa harmaahiuksiselle, tyylikkään näköiselle brittiherrasmiehelle, joka muutaman someviestin jälkeen kertoo rakastuneesi sinuun ja tarvitsee rahat matkustaakseen Suomeen? Tuskin.
Kaikki eivät tunnista huijausviestejä. Eräs eläkeläismies lähetti 4000 euroa huijarille, joka esiintyi vaikeuksiin joutuneena muusikkona. Pieksämäkeläinen eläkeläisrouva lähetti 14 000 euroa brittimiehelle.
Omille sähköpostitileilleni tulee jatkuvasti huijausviestejä. OP:n nimissä tuli mm. juuri tilitietojen päivityspyyntö, jonka lähettäjän osoite oli ilmo.lukkarinniemi@gmail.com. S-pankin nimissä tulee päivittäin huijausviestejä, joissa uhataan tilin sulkemisella. Lähettäjänä voi olla erilaisia osoitteita mm. support@sarlbalti.org, tai supporti@serviceplastee.com tai support@altmakthalle.ch. Ei siis edes S-pankkia. Jo lähetysosoite paljastaa huijauksen.
Hankalampia ovat huolellisemmat huijaukset. Vaimo sai useita viestejä, joissa varotettiin netin pilvipalvelutilin sulkemisella, jos ei päivitystä heti tehtäisi. Muuten katoaisi koko pilvipalvelu ja kaikki tallennetut valokuvat, videot ja aiemmat sähköpostit. Hyviin ammattimaisen oloinen viesti, mutta viestissä puhuttiin ”Cloud”-tilistä, jollaista ei ole olemassa.
Huijausten kirjo on koko ajan lisääntynyt. On tietojenkalastelua, rakkaushuijauksia, sijoitushuijauksia, tilausansoja, rekrytointihuijauksia, kauppapaikkahuijauksia, tilisiirtohuijauksia, viranomaishuijauksia ja erilaisia puhelimen, sometilin tai tekstiviestin yhdistelminä tehtyjä huijauksia.
Miksi huijarit onnistuvat? Kyllä, suomalaiset ovat hyväuskoisia ja kunnioittavat poikkeuksellisen paljon viranomaisia, mutta kyse on muustakin. Tavallisia suomalaisia ei ole osattu kannustaa kriittiseen ajatteluun ja pohdintaan, ei edes politiikassa. Yksinäisyys ja inhimillinen haavoittuvuus on lisääntynyt. Ei ole keneltä kysyisi neuvoa.
Nykyään valitettavasti jokaiseen jollakin tavalla rahaan liittyvään ja hiukankin hämmentävään sähköpostiin, tuntemattoman puheluun tai ehdotukseen on pakko suhtautua epäillen. Mieti aina tarkkaan ennen kuin reagoit.
Hannu-Pekka Laiho
Kirjoittaja lukee viranomaisten huijauksenesto-ohjeita tarkasti