Muutama poliitikko on jo ilmaissut huolensa tilanteesta. Iltalehti vastasi tähän, että STT:n merkityksen korostaminen suomalaisten tiedonsaannissa väheksyy muita tiedotusvälineitä.
Onhan se selvää, että jos STT:tä ei enää ole, on mediatalojen tuotettava jotenkin valtakunnalliset ja ulkomaan uutiset. Eihän uutistyhjiö ole tietenkään minkään tahon tavoite. Miten hyvin mediatalot sitten STT:n paikkaamisessa onnistuvat, on eri asia.
Perinteisen median talous on tiukoilla. Tämä on johtanut jatkuviin muutosneuvotteluihin, jonka seurauksena mediataloissa toimittajia on yhä vähemmän. Kun Uutismedian liiton lehdissä oli vuonna 2010 yhteensä 3166 toimittajaa, 2022 toimittajia oli enää 2280.
Tekoäly tehostaa toimitusten työskentelyä, mutta kaikkea silläkään ei voi korvata.
STT:llä on ollut uutistuotannon rinnalla toinenkin merkitys. Se on rakentanut Suomi-kuvaa ulkomaille. Lisäksi STT on ollut viimeinen media, jonka uutiset ovat tavoittaneet kaikki suomalaiset.
Kun yhteinen uutistuottaja katoaa, se uhkaa myös yhtenäiskulttuuriamme, joka jo nyt on koetuksella. Suomalaiset seuraavat eri medioita, eri uutisia ja keskustelevat eri ryhmissä sosiaalisessa mediassa. Kun jokin juttu ei kuluttajaa miellytä, hän vaihtaa ryhmää.
Perinteisen median perimmäinen merkitys on unohdettu. Perinteinen media ei vain tuota uutisia, vaan myös vahvistaa yhtenäiskulttuuriamme. Tästä syystä myös paikallislehti on tärkeä.
Perinteinen media on kuin ruokapöytä, jonka ääreen perhe kokoontuu. Edes sen yhden hetken verran olemme yhteisen tiedon äärellä. Jos yhtenäiskulttuurimme murenee, meidän on yhä vaikeampi ymmärtää toisiamme, ja konflikteja syntyy helpommin.
Teija Uitto