Jo siis yli kymmenen vuoden iän saavuttanut teemaviikko tulee yhä tarpeeseen, sillä maamme kotitalouksista päätyy roskiin vuosittain noin 137 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa, eli noin 260 kiloa joka minuutti. Rahassa mitattuna tämän ruokahävikin arvo on useita satoja miljoonia euroja.
Rahan ohella ruokahävikki tarkoittaa myös hukkaan menneitä luonnonvaroja ja hukkaan mennyttä usean eri ihmisen työpanosta. Lisäksi se ,että eläin kasvatetaan ruuaksi, teurastetaan ja siitä valmistetut lihatuotteet jätetään sitten syömättä, on tuotantoeläinten pahimmanlaatuista aliarvostusta.
Luonnonvarakeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan kotitalouksien ruokahävikistä noin puolet syntyy vihanneksista, juureksista, perunoista ja hedelmistä. Yksi syy tähän lienee se että moni säilyttää kasviksia väärin ja näin niiden laatu heikkenee nopeasti. Esimerkiksi osa kasveista, kuten tomaatti ja omena, tuottaa etyleeniä ja osa kasveista, kuten kurkku ja porkkana, ovat taas arkoja etyleenille. Nämä etyleeniä tuottavat ja etyleenille arat kasvit tulisi säilyttää kotona erillään, sillä muuten etyleenille arat kasvit pilaantuvat nopeammin.
On useita muitakin helppoja tapoja vähentää ruokahävikkiä omassa kotikeittiössä. Kotitalousalan ammattilaiset suosittelevat suunnittelemaan ateriat etukäteen ja tekemään ostoslistat näiden suunnitelmien pohjalta. Näin kaupasta ei tule kannettua kotiin ylimääräistä ruokaa.
Toinen helppo käytännön vinkki on opetella hyödyntämään ylijääneet ruoka-aineet ja tähteet. Esimerkiksi kotitalouksien suuri perunahävikki selittynee sillä että ylijääneitä keitettyjä perunoita ei osata hyödyntää, vaan ne heitetään roskiin.
Kolmas ammattilaisten antama täysin ilmainen vinkki ruokahävikin vähentämiseen on merkitä avauspäivä niihin pakkauksiin joita ei heti käytetä loppuun. Näin on helpompaa arvioida tuotteen käyttökelpoisuus.
Ruokahävikin vähentäminen ei siis vaadi ihmeitä, vain pieniä, toistuvia arjen valintoja.
Maija Ala-Jääski