Uusikaupunki esitti toiveensa työministeri Matias Marttiselle – Näillä keinoin Uki nousuun

0
Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio ja työministeri Matias Marttinen olivat tyytyväisiä päivän mittaan käytyihin keskusteluihin.

Työministeri Matias Marttinen (kok.) lupaa, että Uudenkaupungin vaikeaan tilanteeseen etsitään ratkaisuja nopealla aikataululla.

– Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee kokonaan uutta kasvupakettia, joka on tarkoitus viedä hallituksen käsittelyyn ja päätöksentekoon jo lähiviikkoina. Katsomme, onko jo sen yhteydessä mahdollista katsoa tätä Uudenkaupungin tilannetta, hän kertoi mediatilaisuudessa Uudessakaupungissa torstaina.

Hän ei vielä kommentoinut, minkälaista tukea valtiovalta voisi antaa Uudenkaupungin ja Vakka-Suomen pahenevaan työttömyystilanteeseen, mutta vakuutti, että tukea on tulossa.

– Minun viestini tänään Vakka-Suomeen ja Uuteenkaupunkiin on, että Uusikaupunki ei jää yksin. Ihmisiä ei jätetä yksin oman onnensa nojaan. Valtiovalta on apuna ja tukena. Me tulemme tekemään kaikkemme, jotta ilman työtä jääviä voidaan auttaa.

Marttinen oli päivän aikana tavannut Valmet Automotiven henkilöstöä, kaupungin edustajia sekä muita alueen toimijoita. Kaupunki oli valmistautunut tapaamiseen laatimalla yhteistyössä Turun työllisyysalueen kanssa kaksi kärkiteemaa, joilla alueen tilannetta voitaisiin helpottaa.

Kaupunginjohtaja Atso Vainio esitti ministerille, että Uuteenkaupunkiin ja Vakka-Suomeen pitäisi ohjata lisää investointitukia yrityksille.

– Me tiedämme, että tällä alueella on investointitarpeita hyvin perustein, mutta kovasti on ollut varovaisuutta niiden toteuttamisessa.

Hän ehdotti, että Uusikaupunki nostettaisiin yritystukien myöntämisessä korkeimpaan mahdolliseen kategoriaan.

Toisena toiveena kaupungilla on, että valtiovarainministeriö selvittäisi, onko Uudellakaupungilla ja Vakka-Suomella mahdollisuuksia saada EU-rahaa työllistämistoimenpiteisiin, työttömien koulutukseen ja perheiden auttamiseen.

– Siinä tapauksessa, jos Valmet Automotiven toimenpiteet kohdistuvat yli 200 henkilöön, tilanne täyttäisi Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) ehdot. Tämä haku menisi valtiovallan kautta. Valtiovarainministeriö olisi se taho, joka lähestyisi EU-komissiota, Vainio muistutti.

Marttinen totesi, että Suomella on tästä menettelystä kokemusta. Suomi haki EGR:ltä tukea telakkayhtiö STX:n toiminnan päättyessä Raumalla.

– Meidän täytyy ensin katsoa, mikä on Valmet Automotiven muutosneuvotteluiden lopputulema, sitten päästään katsomaan, millä eri työkaluilla valtiovalta voi edetä.

Vainio esitti samaan hengenvetoon vielä vetoomuksen Turku – Uusikaupunki -radan peruskorjauksen ja Laitilan Kasitien eritasoliittymän rakentamisen puolesta.

– Olemme näitä pitkään toivoneet toteutettaviksi. Työssäkäyntivyöhyke on Salosta Poriin. Nämä liikennehankkeet olisivat tavaraliikenteen ja myös henkilöliikenteen kannalta tärkeitä.

Vakka-Suomi sai vuonna 2023 työ- ja elinkeinoministeriöltä äkillisen rakennemuutoksen rahoitusta. Vainion mukaan tällaista hankerahaa ei alueelle tällä hetkellä tarvita lisää.

– Meillä on jo tätä rahoitusta, kiitos siitä, ja hankkeet ovat käynnissä. Olemme näissä hankkeissa löytäneet muun muassa piilotyöpaikkoja alueelta.

Mediatilaisuudessa oli myös Valmet Automotiven toimitusjohtaja Pasi Rannus . Hänellä ei ollut tilanteesta uutta sanottavaa.

Rannus totesi, että muutosneuvottelut ovat vasta alkaneet ja ne kestävät sen, mitä kuuluu eli kuusi viikkoa.

– Niiden jälkeen työnantaja vetäytyy tekemään päätöksiä kohtuullisen nopeasti.

Valmet Automotive käy samanaikaisesti myös sopimusneuvotteluita saadakseen uusia tilauksia. Työministeri Marttinen muistutti, että puolustusteollisuus on Suomessa vahvimmin kasvava toimiala, ja puolustusteollisuuden toimintoja voisi sijoittua Uuteenkaupunkiin.

– Muutosneuvotteluiden jälkeen lähdemme yhdessä alueen kanssa suunnittelemaan jatkoaskelia, hän lupasi.

Valmet Automotive ilmoitti syyskuun alussa, että se siirtyy pääosin valtion omistukseen. Rahoitusjärjestelyn jälkeen valtio omistaa Valmet Automotivesta 79 prosenttia ja Pontos 21 prosenttia.

Uudenkaupungin tilanteesta olivat neuvottelemassa muun muassa Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Jyri Arponen (vas.), elinkeinot-vastuualueen johtaja Okku Kalliokoski, työministeri Matias Marttinen, Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio, uusikaupunkilainen kansanedustaja Mauri Kontu sekä kaupungin elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen.

Kyse yli tuhannesta työpaikasta

Valmet Automotive ilmoitti 23. syyskuuta muutosneuvotteluista, joiden piirissä on koko Suomessa työskentelevä henkilöstö, yhteensä noin 1300 henkilöä.

Arvioitu sopeutustarve on enintään noin 1 075 henkilötyövuotta. Työnantaja harkitsee sopeutustoimina muun muassa lomautuksia, irtisanomisia sekä tehtävänkuvien muutoksia.

Valmet Automotiven henkilöstövähennykset alkoivat jo pari vuotta sitten. Vähennysten alkaessa Valmet Automotivella oli Suomessa noin 4200 työntekijää.

Hallitus myönsi syyskuussa 2023 Vakka-Suomeen äkillisen rakennemuutoksen toimintasuunnitelman toteuttamiseen 2,2 miljoonaa euroa. Rahoituksella on käynnistetty useita työllisyyshankkeita.

Uudenkaupungin työttömyysprosentti oli elokuussa 10,8.