Yhdistyksen historiaan ja nykyhetkeen voi nyt tutustua pääkirjaston galleria Kirjavassa lokakuun ajan. Näyttelystä löytyy jopa kopio yhdistyksen perustamispöytäkirjasta.
– Hienoa, että se on yhä tallella, kertoo yhdistyksen pitkäaikainen jäsen ja sihteeri Tuula-Riitta Karlin .
Yhdistys järjestää joka vuosi keskustelutilaisuuksia, tapahtumia ja vierailuja. Ruotsinkielinen joululaulutilaisuus De vackraste julsångerna on yksi näkyvimmistä tilaisuuksista.
– Siellä käy 100–120 ihmistä joka kerta, Antti Karlin kertoo joululaulutilaisuudesta, jossa esiintyy aina yhtenäiskoulun Lucia-kulkue.
Pohjola-Nordenin juhlanäyttely on pääkirjaston galleria Kirjavan ensimmäinen näyttely remontin jälkeen. Kirjasto on tärkeä yhteistyökumppani yhdistykselle, sillä Pohjoismaisen kirjallisuusviikon Iltahämärässä-tilaisuus palaa takaisin pääkirjastoon vuosien tauon jälkeen.
– Kaikissa tilaisuuksissa luetaan ote samasta kirjasta. Tänä vuonna luemme Jon Fossen kirjaa, Tuula-Riitta Karlin kertoo.
Uudenkaupungin osasto on yksi Suomen 69:stä Pohjola-Nordenin paikallisosastosta. Lähialueen osastoista uusikaupunkilaiset tekevät esimerkiksi konsertti- ja teatterimatkoja raumalaisten ja raisiolaisten kanssa.
Lisäksi yhdistyksellä on paljon omia tapahtumia, kuten pohjoismaisia iltoja eri teemoin.
– Yksi tärkeä osa on stipendien jako yhtenäiskoulun sekä Ugin ja Laitilan lukioiden ruotsin kielen taitajille, Tuula-Riitta Karlin sanoo.
Näyttelyssä on esillä esineitä muista Pohjoismaista ja jopa Grönlannista sekä lehtileikkeleitä vuosien varrelta. Aineistoa olisi ollut paljon enemmänkin, mutta valitettavasti osa on vuosien varrella kadonnut.
Yhdistyksellä on ollut historian aikana kaksitoista puheenjohtajaa, joista moni on ollut pitkäaikaisia. Heti ensimmäinen puheenjohtaja Hiski Mikkonen johti yhdistystä 14 vuotta. Edellinen puheenjohtaja Anja Savolainen oli johdossa vuodet 2010–24.
Nykyinen puheenjohtaja, tammikuussa vetovastuun ottanut Seppo Nikula haluaa korjata yhden yleisen harhaluulon.
– Ei tarvitse osata ruotsia liittyäkseen mukaan. Monella on se käsitys, että täytyy osata ruotsia.
Ongelmana on myös Pohjola-Nordenin kohdalla jäsenistön ikääntyminen, kun uusia jäseniä ei ole tullut. Nikulan oma mielenkiinto heräsi nuorimman lapsensa kautta. Hän asuu Norjassa perheineen.
– Heillä on 6- ja 1-vuotiaat lapset. Kuusivuotiaan kanssa kommunikoimme sekaisin suomeksi ja ruotsiksi. Se näyttää olevan kieli, jonka puoliksi norjalainen ymmärtää.
Nikula kannustaa muutenkin yhteispohjoismaisuuteen.
– Olen alkanut seurata urheilua pohjoismaisesta näkökulmasta. Suomella eivät menneet yleisurheilukisat hyvin, mutta Ruotsi sai mitaleita.
Nikula muistuttaa, kuinka tärkeässä osassa ruotsalaiset olivat Uudenkaupungin autotehtaan alkumetreillä, kun Saabia alettiin rakentaa Ruotsin ulkopuolella.
– Kutsuimme Ruotsin kuninkaan Crusell-viikolle Uudenkaupungin 400-vuotisjuhlavuonna, mutta hänellä oli muita kiireitä, vaikka lähetimme kutsun hyvissä ajoin, Tuula-Riitta Karlin kertoo.
Näyttelystä voi huomata, että tarkasti ruotsiksi kirjoitettu kutsu lähetettiin jo edellisen vuoden huhtikuussa.
Uudenkaupungin pohjoismaiset ystävyyskaupungit ovat Varberg Ruotsissa, Sandefjord Norjassa, Haderslev Tanskassa ja Hvolsvöllur Islannissa. Tosin islantilaisten kanssa yhteistyötä ei ole juurikaan ollut, eikä Hvolsvöllur ole enää virallinen ystävyyskaupunki.
Nikula muistelee, kuinka vuonna 2003 vielä järjestettiin Uudessakaupungissa pohjoismainen ystävyyskuntatapaaminen, mutta sen jälkeen kokoontumisia ei ole ollut.
Tuula-Riitta Karlin kertoo kuinka takavuosina oli opettajavaihtoa kuntien kesken.
– Vuosituhannen alkupuolella vierailimme Ruotsissa ja näimme, kuinka päiväkodit olivat 20 vuotta edellä meitä, Nikula sanoo.
– Toisaalta kouluissa olimme edellä, Tuula-Riitta Karlin lisää.
Pohjola-Nordenin näyttely on esillä kirjastossa lokakuun ajan. Pian näyttelyn päättymisen jälkeen on ohjelmassa pohjoismainen ilta ja 80-vuotisjuhla Crusellissa.
Juhlapuheen pitää tekniikan tohtori Veli-Pekka Nurmi , jonka puheessa korostuu mahdollisesti myös tämänhetkinen epävarma maailmanpoliittinen tilanne.
– Turvallisuuspolitiikka on yksi asia, jossa voidaan myös paikallistasolla tehdä yhteistyötä, Nikula muistuttaa.
