Valmet Automotiven muutosneuvottelut päättyvät marraskuun puolivälissä. Yhtiö on arvioinut, että sopeutustarve olisi yli 1 000 henkilötyövuotta. Kun tämä tieto tuli autotehtaalta, moni mietti, miten Uusikaupunki tästä selviää.
Tehtaalta on jo vähennetty viimeisen parin vuoden aikana noin 2900 työntekijää.
Kaupunki ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat käynnistäneet selvitystyön tukitoimista. Uudenkaupungin Sanomat kysyi verkkokyselyssään, minkälaisia ratkaisuja kaupunkilaiset odottavat ja ehdottavat.
– Olisiko aika suunnata huomio senioreihin ja tehdä Ugista eläkeläisten paratiisi? Veroja ne eläkeläisetkin maksavat ja työttömyys ei aja heitä pois. Soten myötä suurimmat kulut siirtyivät Varhalle. Meillä on kaunis ja tiivis kaupunki, jossa on vireää kulttuurielämää ja hyvät liikuntamahdollisuudet. Edullisia asuntoja on paljon tarjolla. Nyt pitäisi käyttää momentum ja olla ensimmäisenä houkuttelemassa eläkeläisiä ja pian eläköityviä, yksi vastaajista ideoi.
Vastauksissa korostui, että kaupungilta odotetaan toimia, jotka toisivat tänne uusia yrityksiä. Myös vastaajien mielestä myös turismiin kannattaisi satsata.
– Nyt on hyvä tilaisuus päästä pois autotehdaskaupunki -imagosta ja rakentaa jotain erilaista.
– Enemmän panostuksia uusien teollisuusinvestointien houkuttelemiseksi. Tarvitaan uusia soijatehtaita, Vahteruksia ja autotehtaita. Onko uusia teollisuuden aloja, jotka hyötyisivät synergioiden kautta alueen nykyisen kaltaisesta teollisuusrakenteesta?
– Panostus julkisiin liikenneyhteyksiin Turun ja Rauman suuntaan on tärkeää.
– Junaliikenne Turun suuntaan täytyy saada toimivaksi henkilöliikenteellekin, niin ihmiset voivat käydä Turussa töissä.
– Pienyrittäjäksi lähtemisen tukeminen ja turismiin panostaminen yhä paremmin. Esimerkiksi Merefestiä ja Minifarmia voisi kehittää kunnollisiksi kaupunkitapahtumiksi. Uudelleen kouluttautuminen tulee monelle eteen. Yhteistyö Novidan ja lähialueen ammattikorkeakoulun kanssa myös tärkeää.
– Kiireellistä tukea pk-yrityksiin, jotta tehtaalta työttömäksi jäävät ihmiset voidaan parhain mahdollisin keinoin työllistää. Avoimet työnhakuprosessit, vähemmän byrokratiaa työllistymiseen, sekä joustavuutta tukiin, jotka niitä vaikealla hetkellä tarvitsevat.
– Asennetta ja luovuutta, ei jäädä ”tuleen makaamaan”. Tilanteen ottamista mahdollisimman paljon ”omiin käsiin”. Ennakkoluulotonta ja rohkeaa tekemistä. Voimme joutua haastamaan lamauttavia ”sääntöjä” esimerkiksi talkoolaisuuden ja työttömyysturvan yhteensovittamisessa.
– Unohdetaan junaliikenne ja kehitetään kaupungin toimia muuten. Pidetään huolta, ettei veroäyri nouse.
– Kaupungin pitäisi työllistää ihmisiä siistimään puistoja, junaradan vartta, Käätyjärven ympäristöä. Kaupunki voisi kierrättää ukilaisia töissä, että säilyvät ansiosidonnaisella päivärahalla.
– Nyt pitää saada työpaikkoja kaupunkiin. Lisää pk-yrityksiä. Kaupungin tyhjät liiketilat saada käyttöön. Palvelut säilytettävä kaupungissa.
– Palveluverkkoa on karsittava nopeasti, ja myös kouluverkkoa. Kaikki turhat kulut alas. Tarpeettomat kiinteistöt myyntiin, jotta ylläpitokuluista päästään. Junahanke seis.
– Olisin odottanut reagointia jo vuosikymmeniä sitten. Ugin nousu ja tuho on aina ollut liian riippuvainen vain yhdestä, tosin suuresta, toimijasta. Satsaukset muuhunkin yritystoimintaan olisi pitänyt riittävällä tasolla huomioida. Nyt on paha aloittaa puhtaalta pöydältä, kun on paskat housuissa. Wintteri rakennettu uskoen sinisilmäisesti siihen, että kyllä autotehtaan veto jatkuu.
Valtion suunnalta odotetaan eniten taloudellista tukea ja satsausta uudelleen koulutukseen.
– Tukea, tukea ja tukea. Koulutusta irtisanotuille, yksi vastaajista kiteyttää.
– Koulutusta ja investointitukia.
– Työ- ja elinkeinoministeriö selvittämään kaikki mahdollisuudet teollisuustuotannon saamiseksi Ukiin, ei vain puheita.
– Puolustusteollisuudelta tilauksia. Autotehtaalla voidaan tehdä droonit, ja niihin akut akkutehtaalla vieressä.
– Ei ainakaan liiallista painostusta uuden vakituisen työpaikan löytämisessä, sillä se voi olla hankalaa nykyaikana Suomessa. Perheet eivät noin vain muuta toiselle paikkakunnalle tai jopa toiseen maahan. Rahalliselle tuelle varmasti on tarvetta, jotta Valmet myöhemmin toivottavasti nousisi jaloilleen. Valtio-omistajuus oli pelastusoperaatio.
– Suoraa rahallista avustusta liikenneyhteyksien parantamiseen erityisesti Turun suuntaan. Odotan valtiolta myös aktiivisia toimia etsiä uusia mahdollisia teollisuudenaloja tehtaalle, jotka hyötyisivät esimerkiksi nopeasta satamayhteydestä.
– Tehtaan uuden toimintamallin pikaista valmistelua, esimerkiksi puolustusvoimien ja teollisuuden käyttöön. Tukirahaa työpaikkojen palauttamiseen kiireellisesti.
– Toivoisin, että ajaisivat esimerkiksi Karjaalla valmistettavan Sisu GTP:n tuotantoa toteutettavaksi myös Uudessakaupungissa.
– Tehtaalla voisi alkaa rakentamaan drooneja, helikoptereita, panssarivaunuja.
– Tukia, helpotusta työttömyystukiin ja koulutusmahdollisuutta, ruoka-apua.
– Tunninjuna-hankkeen hinnalla olisi mahdollista rakentaa sähköistetty rata reitille Turku, Uki, Rauma, Pori, Vaasa ja Kokkola, jossa se yhdistyisi olemassa olevaan rataverkostoon. Se mahdollistaisi toisenlaisen työmatka-, turismi- ja tavaralogistiikan Lounais-Suomessa, joka jo nyt toimii Suomen teollisuuden tärkeimpänä keskittymänä.
Näin kysely tehtiin
Kysely oli avoinna verkkosivuillamme 3.10.-9.10.
Lauantain 4.10. lehdessä kerrottiin, että kysely on avattu verkossa ja että siihen voi vastata paperilla toimittamalla postia toimituksellemme. Yhtään paperivastausta ei tullut.
Verkossa vastaajia oli yhteensä 167.
Vastaajista 17 prosenttia kertoi olevansa töissä Valmet Automotivella. 25 prosenttia vastaajista oli työskennellyt joskus aiemmin autotehtaalla.
Pidetään hyvää ilmapiiriä yllä
Vastaajat pitivät tärkeänä, että kaupungissa rakennetaan myönteistä ilmapiiriä. Vastaajien mielestä esimerkiksi nämä keinot nostattaisivat tunnelmaa.
– Iloisia tapahtumia, ruoka-apua ja koulutuksia.
– Esimerkiksi itsenäisyyspäivänä vähän isompaa juhlaa ja toritapahtumia.
– Tukiverkostojen kehittäminen työttömien perheille. Aktiivinen tiedottaminen tilanteesta ja rehellisesti.
– Tarvitsemme organisoitua ”kopin ottamista” tilanteesta. Tuetaan yhteisöllistä kohtaamista ja tekemistä.
– Perustakaa erilaisia vapaaehtoisia työpajoja, ideariihiä ja kokoontumisia, joissa ihmiset voivat ohjatusti pohtia keskenään vaihtoehtoja, yritysideoita. Tarjotkaa tiloja vaikkapa ilmaiseksi omakustannehintaan yritystoiminnan aloittamiseen. Toimikaa takaajina lainoille, jos jollakin on hyvä idea toteutettavaksi. Kootkaa ihmisiä yhteen, joilla on luovia ajatuksia.
