Trumpin ja Putinin välillä vallitsee jonkinlainen ”poikarakkaus”, ainakin Trump ihailee Putinia esikuvanaan. Väitän Trumpin keksineen tekosyyn hänen ja Putinin tapaamisen Alaskassa. Trump pokkuroi ja taputteli tätä punaisella matolla, ja onnellisin hetki oli kun ”pojat” saivat istua yhdessä Trumpin mustassa ”pedossa”, virka-autossa.
Tapaamisesta tuli pannukakku. Putin tanssittaa nyt Trumpia, joka on alkanut epäillä vastarakkauden määrää. Mutta ei vieläkään pysty panemaan Putinia koville, vaikka valta siihen olisi.
Katsokaa Kremlin kultaisia koristeita, mahtipontisia pylväitä, ylenpalttista komeilua. Sotilaita marssimassa suorin polvin.
Trump haluaa samaa. Sotilaallista ryhtiä, marsseja ja manöövereitä. Mutta ah ja oh, USA:n sotilasjohto on läskistynyt. ”Sotilaallinen korrektius on päättynyt”, julisti puolustusministeri Pete Hegseth, Trumpin apupoika. Kenraaleilla ei saa olla vatsaa. Mars, kuntosaliin.
Trumpin virkahuone on koristeltu kultaisin krumeluurein ja kiehkuroin. Luksus on aina ollut hänen makuunsa. Presidenttinä hän haluaa samaa loistoa kuin Putin.
Mutta Kiinan pääsihteeri Xi on toista maata. Hänen diktatuurinsa on taattu, kansaa ei tarvitse mielistellä. Hän näyttää ystävälliseltä nalle-karhulta ja ääneen sanottuna se vertaus vie vankilaan.
Kiina on pitkän matkan juoksija, Xin tavoitteet sukupolvien päässä. Hän ei hötky, potki, yllätä. Länsimaisella ajattelulla emme osaa edes arvata millaista olisi Kiinan maailmanherruus. Putin on juoksupoika hänen silmissään ja Trump kapitalistisen maailman kuriton kakara.
Kolmesta diktaattorista vain Xi ymmärtää ilmastonmuutoksen vaarat ja koulutuksen tärkeyden Trump kiistää tieteen, Putin ei välitä kansasta: ”Mitä ihmisistä? Niitähän syntyy joka päivä lisää”
Trump on ympäröinyt itsensä mieleisellään porukalla ja potkinut pois kokeneet asiantuntijat. Sen sijaan Putinia pelätään eikä kukaan halua pudota ikkunasta. Xin ympärillä hymisee kiinalaisten hymyjen muuri.
Miksi vanhat miehet johtavat meitä? Heillä on kokemusta, suhteita ja valtaa, joita nuoremmilla ei vielä ole. Suomessa iäkkäät presidentit ovat olleet viisaita. Kekkosen muiston tahri, ettei hän malttanut lopettaa.
Trump on päättänyt jatkaa kolmannelle kaudelle. Mistä tuo energia kumpuaa? Mitä aivouute-energiapillereitä hän syö? Hän ahmii roskaruokaa, ei nuku, ei lepää. Aivot alkavat jo syöttää puppua.
Putin palelee, nukkuu huonosti. Kremlin seinät ahdistavat. Hän ei luota kehenkään. Ruoka maistetaan, kakka kerätään, hän tietää miten murhaajat toimivat.
Entä Xi? Kiinalaisena hän tietää elämän arvaamattomuuden ja on suunnitellut seuraajansa valinnat. Eri juttu on, onnistuuko hän?
Tosielämä on jännittävämpi kuin mikään tosi-tv.
Pirkko Arstila
freelancer