On selvää, että jokainen näistä teoista on liikaa. Valitettava tosiasia on myös se, että merkittävä osa seksuaalirikoksista, lapsiin kohdistuneet teot mukaan lukien, jäävät tilastojen ulkopuolelle. Tosielämän tilanne on pahempi kuin mitä tilastot antavat ymmärtää.
Uhrit saattavat esimerkiksi kokea liian suurta häpeää ilmoittaakseen asiasta viranomaisille. Uhrien ei pitäisi joutua häpeämään vaan tekijöiden. Seksuaalirikosten määrän nousu on saatava loppumaan hinnalla millä hyvänsä. Tässä riittää paljon tekemistä sillä tilanne on haastava.
Erityisesti lapsiuhrien metsästäminen verkossa on yleistynyt hälyttävää tahtia. Nykyisin aikaa vietetään entistä enemmän verkossa sosiaalisen median sekä pelien parissa. Nettimaailma onkin otollinen paikka lasten houkuttelemiseen seksuaalisiin tekoihin eli niin sanotulle groomingille.
Tarvitaan entistä enemmän valvontaa ja valistusta. Poliisille tulisi kohdentaa lisärahoitusta nimenomaan groomingin torjumiseksi. Samanaikaisesti rangaistuksia lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista tulisi kiristää roimasti.
Koulu on keskeisin paikka valistaa lapsia sekä nuoria valveutuneiksi netinkäyttäjiksi. On tärkeää opastaa, ettei tuntemattomat aikuiset pidä yhteyttä netissä välttämättä vilpittömin mielin. Lisäksi tulee alleviivata sitä valitettavaa tosiasiaa, että nimimerkin takana voi olla aivan jotain muuta kuin mitä annetaan ymmärtää.
Nämä eivät ole helppoja tilanteita, mutta johdonmukaisen valistuksen avulla saadaan kyllä tuloksia aikaan. Lapset ja nuoret ovat erityisen haavoittuvaisia. Siksi heitä tulee suojella kaikin käytettävissä olevin keinoin. Raha ei saa olla tässä asiassa este.
Ritva ”Kike” Elomaa
Kansanedustaja (ps)