Kaupungin virkamiesjohto on joutunut valmistelemaan ensi vuoden talousarviota poikkeuksellisen epävarmassa tilanteessa.
Kaupungin talousjohtaja Anne Takala on valmistellut kuntien talousarvioita 90-luvun puolivälistä alkaen ja sanoo, että tämän talousarvioesityksen valmistelu on ollut tähän mennessä haastavin.
– Aina mennään jonkin verran usvassa, mutta nyt on usvaa ja juoksuhiekkaa. Kaikki epävarmuustekijät ovat yhtä aikaa ilmassa. Kuntien talous on tiukkenemassa, kun valtionosuuksia leikataan. Kunnissa ollaan hyvin huolissaan tilanteesta, Kauniainen ja Naantali ovat kuntakentässä poikkeuksia, hän huomauttaa.
Tilannetta kuvaa hyvin se, miten valtiovarainministeriö piti vielä tänään, keskiviikkona tiedotustilaisuuden kuntien ensi vuoden valtionosuuksista. Uhattuja, uusia valtionosuuksien leikkauksia ei toteuteta ensi vuonna, vaan 2025–2027.
– Ne ovat meille ne hankalimmat vuodet, eli taas yksi syy lisää hakea tehostamistoimia, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raimo Löfstedt (kok.) toteaa.
Hän korostaa, ettei talouden sopeuttamisohjelmaa ehditä kovin pitkälle suunnitella siihen mennessä, kun valtuusto saa käsiteltäväkseen ensi vuoden talousarvioesityksen.
– Budjetti on ”välibudjetti”, joka varmaan muuttuu vuoden 2024 alkupuolella, Takala esittelee kaupunginhallituksen talousarvioesitystä.
Talousarvion valmistelussa on ollut useita epävarmuustekijöitä. Kaupungin talouden sopeuttamisohjelmaa koskevat yt-neuvottelut ovat kesken. Neuvottelut päättyvät vasta 4.12. ja kaupunginhallitus käsittelee asiaa 11.12.
Vielä ei siis ole tiedossa, minkä verran päätökset vaikuttavat jo ensi vuoden talousarvioon.
Myös vuosien 2024–2026 taloussuunnitelman viimeistely jää alkuvuoteen, sillä hyvinvointialueen palveluverkosta ei ole vielä tietoa. Kaupungilla ei siis ole tietoa, mitkä rakennukset jäävät Varhan pitempiaikaiseen käyttöön.
– Näyttäisi siltä, että Uuteenkaupunkiin tulee sote-keskus, mutta miten sitten muiden toimintojen käy, Takala sanoo.
Epävarmuutta suunnitteluun tuo myös TE-palveluiden siirtyminen kunnille 2025, mikä vaikutus sillä taloudellisesti on kuntakentällä.
Talouden kehysraamin antamisen jälkeen myös yhteisöveron jako-osuus on muuttunut ja sen vaikutus on +1,3–1,9 miljoonaa euroa vuodessa.
– Jos se sitten kuitenkin laskee, se on taas riski, Takala huomauttaa.
Verotulojen kehitystä ja yhteisöveron tuottoa on kuitenkin vaikea arvioida, kun esimerkiksi autotehtaan tilanteesta ei tiedetä.
Löfstedt toteaa, että ensi vuosi olisi noin puoli miljoonaa euroa ylijäämäinen – Takala tosin huomauttaa, että mikäli valtio ei taas yllätä.
Seuraava vuosi, eli 2025, on vahvasti alijäämäinen, sillä vuoteen keskittyvät Pohitullin koulun, uimahallin ja vanhan terveyskeskuksen purkutyöt. Vuosi 2026 näyttää nyt miinusmerkkiseltä, mutta talouden tasapainottamisen ohjelman tavoitteena on löytää pysyviä säästöjä.
Kaupungin taloutta leimaavat lähivuosina suuret investoinnit. Kaupungin vuotuiset kokonaisinvestoinnit ovat suunnitelmakaudella 3–4-kertaiset normaalitasoon verrattuna. Wintterin lisäksi kaupungissa on useita muitakin investointikohteita.
Uimahalli ja monitoimihalli rahoitetaan taselainalla ja koulukeskus leasingrahoituksella. Korkokustannusten nousuun kaupunki on varautunut rahoittamalla Wintterin osin viiden vuoden kiinteäkorkoisella joukkovelkakirjalainalla ja lainojen korkosuojauksella.
Samanaikaisesti kaupunki inventoi tilojaan, sillä tavoitteena on luopua vajaakäytöllä olevista tiloista. Osana talouden sopeuttamisohjelmaa arvioidaan koko kaupungin kiinteistömassan omistus- ja hallintavaihtoehdot. Päätöksiä näistä tehtäneen jo ensi vuonna ja kiinteistöihin liittyvät omistusmuutokset toteutettaisiin vuoteen 2026 mennessä.
– Sote-palvelukiinteistöt on joka tapauksessa pakko yhtiöittää. Kiinteistöjen omistus- ja hallintamallit on päätettävä vuoden 2024 aikana, Takala toteaa.
Myös palveluiden järjestämismalleista tulee moninaisempia, mikä edellyttää konserniohjauksen vahvistamista.
Kaupunginhallitus teki talousarvioesitykseen muutamia investointikarsintoja. Ensi vuoden talousarviosta poistettiin yhteensä 350 000 euroa (ulosottovirasto -60 000 euroa, Puustin talo -120 000 euroa, Kaunisrannan päiväkoti -20 000 euroa, Käätyjärven ulkoilureitistö – 100 000 euroa, Raatihuone -50 000 euroa, kuntoputken avustusta ei lisätty talousarvioon). Näistä äänestykseen joutuivat muun muassa Raatihuoneen, Kaunisrannan ja Käätyjärven määrärahat sekä kuntoputken avustus.
Vuoden 2025 taloussuunnitelmasta karsittiin 300 000 euroa Raatihuoneen kunnostuksesta. Talousarvioesityksestä kertyi kaikkiaan kuusi äänestystä.
Valtuusto käsittelee talousarviota ja vuosien 2024–2026 taloussuunnitelmaa 18. joulukuuta.
Fakta
Ensi vuoden luvut
Tuloveroprosentti 8,60 (korotus 0,49 pros.yksikköä)
Kiinteistöveroprosentit pysyvät ennallaan, eduskunnan päätöksellä kuitenkin maapohjan kiinteistöveroprosentin alaraja nousee 1,30 prosenttiin
Verotulot 40,6 milj.euroa
Valtionosuudet 6 milj. euroa
Toimintakate n. 37,1 milj. euroa
Kaupungin ja liikelaitosten investoinnit yhteensä 24,8 milj.euroa
Lainakanta on arviolta 76,6 milj. euroa
Tilikauden ylijäämä 497 000 euroa, taseen ylijäämä 19,9 milj.euroa
Fakta
Suunnitelmakausi 2024–2026
Kaupungin investointimenot yhteensä 37,5 milj. euroa, liikelaitosten investoinnit 7,1 milj. e
Infrainvestoinnit: kestopäällystys 900 000 e, jalkapallokentän tekonurmi 700 000 e, Pankkitie-Pruukintie kunnostus 695 000 e, katuvalaistuksen uusiminen 900 000 e, keskustan katujen kunnostus 600 000 e, Vakka-Suomenkadun, Rantakadun ja KT 43:n liittymä 760 000 e,
Tilainvestoinnit: Wintteri 11,5 milj.e, Wintterin kalusteet ja laitteet 4,5 milj.e, Pajalan toimintakeskus 3,2 milj.e, pääkirjasto 1,9 milj.e, Mörne 1,3 milj.e, Pohitullin palloiluhalli 600 000 e
Alijäämä 8,5 miljoonaa euroa
Kaupungin ja liikelaitosten lainamäärä 95,2 milj. euroa vuoden 2026 lopussa
Kaupungin ja liikelaitosten taseen ylijäämän arvioidaan olevan 11,1 milj. euroa vuoden 2026 lopussa
Kaupungissa isot purkutyömaat vuonna 2025
Teija Uitto
Kaupungin taloutta rasittavat ensi vuonna ja 2025 Wintterin rakentamisesta ja väistötiloista johtuvat ylimääräiset kustannukset, jotka ovat ensi vuonna yhteensä 1,33 miljoonaa euroa.
Rakentamisen aikaiset lisäkustannukset poistuvat, kun opetustoiminta siirtyy keväällä 2025 Wintteriin ja muut toiminnot syksyllä 2025.
Uimahalli ja Pohitullin koulu puretaan Wintterin valmistuttua 2025. Purkutöistä aiheutuu yhteensä noin 1,2 miljoonan euron kertapoisto. Samaan syssyyn puretaan myös vanha terveyskeskus. Sen purkukustannus on 0,9 miljoonaa euroa ja kertapoisto 1,1 miljoonaa euroa. Nämä erät eivät siis kuulu kaupungin normaaliin toimintaan.