– Jouluksi ei esimerkiksi sopinut leipoa niitä tavallisia pyöreitä pullia, vaan pöytään kannettiin pullataikinasta leivottuja papin partoja, Lucian kruunuja ja kirkon portteja. Juhlan kunniaksi taikinaan lisättiin sahramia, jotta joulupullista saatiin myös kauniin keltaisia, kertoo Uudenkaupungin kulttuurihistoriallisen museon museoamanuenssi Jonna Junkkila.
– Muutenkin 1800-luvun lopun porvariskodin jouluun kuului paljon erilaisia makeita herkkuja, joiden valmistamiseen panostettiin paljon aikaa, lisää Junkkila.
Suomessa 1800-luvun lopulla varakkaampi väki otti käyttöön joulutapoja, joista osasta on tullut meille tuttuja jouluperinteitä. Kuten esimerkiksi kuusen tuominen sisälle taloon ja sen koristelu.
Tapa koristella koti joulukuusella levisi Suomeen Saksasta, ensin kartanoihin ja pappiloihin. Varsinais-Suomessa joulukuusiperinne on alkanut 1870–1880-luvuilla. Myöhemmin kansakoulujen kuusijuhlien kautta joulukuuset yleistyivät kaikissa kodeissa.
Ensimmäisiä joulukuusen koristeita olivat omenat, piparkakut, paperiketjut, enkelikuvalla päällystetyt karkit, olkikoristeet ja lippunauhat.
– Tänä vuonna museon kuusta koristavat punakeltaiset liput. Näitä käytettiin maan epävirallisina lippuina ennen Suomen itsenäistymistä ja siniristilipun käyttöönottoa, toteaa Junkkila.
Lisäksi kuusessa on lasisia kuusenkoristeita. Niidenkin alkuperä on Saksasta.
– Joulua varten kotia koristeltiin myös muualla tavoin. Tästä esimerkkinä meillä on muutamassa ikkunassa ja ruokapöydän yläpuolella olevat silkkipaperista valmistetut nauhat, esittelee Junkkila.
Jonna Junkkila ja museoavustaja Annukka Markela-Välimäki ovat askarrelleet silkkipaperikoristeet Hämeenlinnan museosta saadun idean ja esikuvan mukaan.
– 1800-luvun lopulla varakkaammissa perheissä yleistyi myös tapa antaa joululahjoja. Lahjat olivat itse tehtyjä, toki hyvin rikkaissa perheissä oli varaa ostaa lahjoja tai tuoda niitä ulkomailta. Ulkomailtahan tuotettiin paljon jouluaikaan liittyviä herkkuja, Junkkila selvittää.
Porvariskodeissa panostettiin joulujuhlan yhteydessä myös ruokapuoleen, tosin tarjolla oli pitkälti niitä samoja ruokia kuin muissakin juhlissa.
– Esimerkiksi laatikoitahan tehtiin aina pitopöytiin, ei pelkästään jouluksi, muistuttaa Junkkila.
Kaikki jouluperinteet eivät kuitenkaan kestä aikaa. Ensimmäinen varsinainen joulun perinneruoka, lipeäkala, on nyt jo lähes kadonnut joulupöydistä.
Wahlbergin museotalon joulu avautuu yleisölle huomenna sunnuntaina kello 12 ja ovet ovat avoinna kello 16 asti. Tämän jälkeen museo on avoinna tiistaista lauantaihin kello 12-15, itsenäisyyspäivää ja tapaninpäivää lukuun ottamatta. Museon joulu päättyy loppiaisena. Museossa on esillä yhä myös suosittu merikapteeneista kertova näyttely.
