– Aikaa lääkärille ei saanut, vaikka sairaanhoitaja oli sitä mieltä, että asiani vaatii lääkärikäynnin. Ei ollut vapaita lääkäriaikoja. Jonoon laitettiin ja soittavat, kun on aikoja. Ei ole soittoa tullut, kuvailee toinen.
Uudenkaupungin Sanomat pyysi verkkokyselyssään lukijoita arvioimaan, miten Varha on onnistunut. 57 prosenttia vastaajista piti Varhan palveluja heikompina kuin U-soten palvelut olivat. 32 prosenttia arvioi, että palvelut ovat säilyneet ennallaan ja 11 prosenttia kehui, että palvelut ovat parantuneet.
Ajanvarauksesta oli sekä hyviä että huonoja kokemuksia. Vastauksissa korostuu, että lääkärin ja diabeteshoitajan vastaanotolle on aiempaa vaikeampi päästä, sen sijaan hammaslääkärille, sairaanhoitajalle ja laboratorioon saa ajan kuten ennenkin.
Takaisinsoittoa ajanvarauksesta oli odoteltu ajoittain pitkään. Yksi vastaajista kertoi, että ei saanut soittoa edes samana päivänä. Toinen vastaaja odotti takaisinsoittoa neljä tuntia, mutta kiitoksia tuli myös siitä, että takaisinsoitto tuli nopeasti ja palvelu oli ystävällistä.
Nykyistä palvelutasoa enemmän vastaajia huolestuttaa, mitä tulevaisuus tuo, kun hyvinvointialue muuttaa palveluverkkoa. Vastaajat suhtautuvat hyvin uudistuksiin, mutta se huolestuttaa, riittävätkö palvelut.
– Pelottaa, että palvelu menee kauas.
– Huoli herää varsinkin Kustavin osalta. Uudessakaupungissa Sakunkulman kohtalo ja erityisesti Sakunkulman kutsutaksin päättyminen. Vuki-kyyti ei ulotu yhtä pitkälle eikä palvele ovelle asti.
– Huolta herättävät vanhusten palvelut. Omaiseni on toisessa kunnassa ympärivuorokautisessa hoidossa. Siellä on tapahtunut pieniä positiivisa parannuksia, mutta koko paikan yllä leijuu lopettamisen uhka. Yksikään siellä olevista vanhuksista ei tule pärjäämään missään kevyessä hoidossa, saati palaamaan kotiin.
– Tietenkin herättää huolta, jos toimipisteitä vähennetään, tai aikoja saa vielä huonommin ei kiireellisiin asioihin.
– Jos otetaan pois toimintoja tai vaikeutetaan, niin ei hyvä. Korvaavana palveluna ei saa olla etäpalveluja, jotka ovat vaikeita.
– Varhan toiminta on liian Turku-keskeistä.
Hyvinvointialueen on sopeutettava talouttaan 270 miljoonalla eurolla vuoteen 2026 mennessä. Uudenkaupungin Sanomien kyselyssä pyydettiin vastaajaa arvioimaan, mistä Varha voisi säästää ja mistä ei pitäisi säästää.
Valtaosa vastaajista toivoi, että säästöt kohdennettaisiin hallintoon ja johtajien määrään sekä tiloihin:
– On täysin käsittämätöntä, että kaikkiin hyvinvointialueisiin heti ensitöikseen palkattiin 17 eri kerrokseen kaikenlaisia ”johtajia” suunnattoman suurilla palkoilla. Ei niitä tarvittu aiemminkaan, eli ensimmäisenä karsimaan organisaatiota sieltä latvasta, eikä suorittavasta tyvipäästä!
– Johtajista voi säästää, tarviiko niitä olla niin paljon ja sellaisilla palkoilla.
– Raskas organisaatio pitää purkaa, ei voi olla päällikköä päällikön päälle.
– Säästöt hallintoon ja johtoon, ja rakennuksiin.
– Uudisrakentamisesta voi säästää, isoja hankkeita Turussa voi myöhentää. Terveyspalvelut maakunnassa voivat toimia nykyistä pienemmissä tiloissa, jos ne silti ovat säännöllisesti saatavilla.
– Tiloista voi säästää, palveluista ei.
Säästöjä ei saisi vastaajien mielestä kohdentaa perushoitotyöhön.
– Sairauksien hoidossa ei saisi säästää. Vaivat pahenee, jos ei hoideta ajoissa.
– Lapset, vanhukset ja työikäiset eivät kuulu säästöjen piiriin.
– Ei saa säästää nuorten mielenterveysasioista.
– Vanhukset tarvitsevat hoitonsa ja Sakunkulman tyyppinen toiminta ja edullinen kuljetus on säilytettävä.
Hyvinvointialue suunnittelee ikäihmisille uudentyyppistä yhteisöllistä asumista. Tähän vastaajat suhtautuvat kriittisesti.
– Tarvitaan lisää paikkoja pitkäaikaishoitoon, eikä niin, että niitä vähennetään. Todella huonokuntoisia on kotona ja ihmetellään sitten, kun kotihoito kuormittuu.
– Ehkä yhteisöllinen asuminen kuulostaa hyvältä, mutta ei sovi kaikille. Itse kannatan kotisairaalan lisäämistä, silloin kun se onnistuu. Hyvää kokemusta on.
– Suuria yksiköitä moninaisine harrasteineen ja mukavuuksineen, eli keskittämistä tähänkin.
– Järkyttävältä kuulostaa, hoito on huonossa mallissa jo nyt.
– Onko tällä tarkoitus, että toinen vanhus hoitaa toista? Työelämä on nykyään niin raskasta, että omaisetkaan eivät jaksa tai pysty paljon auttamaan.
– Riippuu potilaan kunnosta.
– Todella kummalliselta kuulostaa. Jo nyt on kotona todella paljon huonoikuntoisia vanhuksia, eikä kotihoito ehdi heitä riittävästi hoitamaan.
– Ekaksi kotihoito oikealle tasolle.
– Ensin olisi kiva tietää, mitä yhteisöasumisella tarkoitetaan. Joku hokkuspokkus, jolla kaikki ratkaistaan? Yhteisöasuminen vaatii luultavasti investointeja johonkin, mitä nyt ei ole. Seiniä on jo liikaakin.
– Muistisairaiden määärä tulee kasvamaan ja he tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa ja jo nyt on vuosia ollut tilanne, että hoitopaikan saa aivan liian myöhään. Ympärivuorokautisen paikkoja pitää päinvastoin lisätä. Suht hyväkuntoisille, ei muistisairaille, yhteisöasuminen voi olla monen kohdalla hyvä ratkaisu.
Kyselyyn vastasi kaikkiaan 38 kaupunkilaista. Kaikilla vastaajilla oli kokemusta Varhan palveluista: 73 prosenttia oli käynyt terveyskeskuksessa, 54 prosenttia hammaslääkärissä ja 62 prosenttia laboratoriossa. Sairaalassa vastaajista oli ollut 22 prosenttia ja sairaalan päivystyksessä 24 prosenttia. Vastaajista vain kolme prosenttia oli käyttänyt perhekeskuksen palveluita. Vastaajista 83 prosenttia oli naisia, 74 prosenttia vastaajista oli yli 50-vuotiaita.
Kysely oli Uudenkaupungin Sanomien verkkosivuilla 17.11.–31.11.
Varhalla 270 miljoonan euron säästösavotta
Varha ei selviä 230 miljoonan euron säästöillä, vaan hyvinvointialueen on saatava aikaan 270 miljoonan euron säästöt vuoteen 2026 mennessä.
Talouden tasapainottamispaketti palasi aluehallituksen käsittelyyn, kun valtiovarainministeriö tarkensi lainanottovaltuuden ehtoja ja linjansi, ettei se tule hyväksymään sellaisia hyvinvointialueiden tasapainottamisohjelmia, jotka sisältävät oletuksia vuoden 2024 tilinpäätösten perusteella tehtävästä valtion jälkikäteiskorjauksesta vuonna 2026.
Varhan virkamiehet esittivät alun perin 270 miljoonan euron säästötavoitteita, mutta aluehallituksessa keskusta esitti 230 miljoonan euron säästöohjelmaa ja SDP:n kannattamana esitys meni läpi. Alkuperäistä tasapainotusohjelmaa kannattivat aluehallituksessa kokoomus, vihreät, Perussuomalaiset ja RKP.
Aluehallitus päätti viime tiistaina, että hyvinvointialueen tasapainotusohjelman loppusumma on 270 miljoonaa euroa.
Palvelujen uudistamiseen suhtaudutaan myönteisesti
Lehtemme verkkokyselyyn vastanneet suhtautuvat myönteisesti sote-palveluiden uudistamiseen. Esimerkiksi digipalvelut koetaan myönteisesti, kunhan hyvinvointialueella turvataan palvelut myös niille, jotka eivät osaa tai voi niitä käyttää.
– Jos ne osataan tehdä toimiviksi, niin silloin ihan jees, yksi vastaajista kiteyttää yleisen mielipiteen.
Pari vastaajaa huomauttaa, että Varhan kannattaisi aloittaa verkkosivustonsa uudistamisesta.
– Tällä hetkellä Varhan sivut on jostain niin syvältä, että kannattaa ne laittaa ensin kuntoon, niitä kommentoidaan.
Myös mobiilipalveluihin suhtaudutaan myönteisesti.
– Tietyt toiminnot voivat liikkua sinne, missä ihmisiä on.
– Lähes kaikki entisen perusterveydenhuollon palvelut, kuten lääkärin ja hoitajan vastaanotto, voivat toimia myös pyörillä ja parkkeerata vaikka vanhustentalon eteen.
– Kuvaukset, kuten nyt tehdään jo mammografia, erilaiset neuvolapalvelut toimivat mobiilisti.
– Rokotebussi, terveydenhoitajan erilaiset palvelut, jalkojenhoitaja, ravintoterapeutti, fysioterapeutti, luettelee yksi vastaajista, mitkä palvelut voisi siirtää liikkuvaan yksikköön.