Väylävirasto on pyytänyt kunnilta lausuntoa tulevien vuosien väyläverkon investointiohjelmaan. Uusikaupunki toteaa lausunnossaan, että Vakka-Suomi on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut tuotannon arvolla ja myös työpaikkojen määrällä mitattuna Suomen nopeimmin kasvavia alueita.
– Tämä tulisi nykyistä selkeämmin huomioida myös Väyläverkon investointiohjelmassa, kaupunki huomauttaa.
Väyläviraston investointiohjelmassa on Turku–Uusikaupunki-radan peruskorjaukselle esitetty valtion rahoitusta 140 miljoonaa euroa. Uusikaupunki huomauttaa, että rahan saaminen valtion budjettiin on tärkeää myös kansallisen huoltovarmuuden kannalta.
– Turku–Uusikaupunki-välin perusparannus on toteutettava niin, että se mahdollistaa henkilöjunaliikenteen ja vähintään 100 km/h matkanopeuden. Tämänhetkinen 60 kilometrin nopeusrajoitus käytännössä estää lähijunaliikenteen toteutumisen, kaupungin lausunnossa todetaan.
Uudenkaupungin lausunnon maanantain kaupunginhallitukselle esitellyt kaupunginjohtaja Atso Vainio huomauttaa myös, että henkilöjunaliikenteen käynnistäminen edellyttää asemalaitureita ja liikenneinfraa. Näiden suunnittelu tulisi liittää osaksi ratasuunnitelmaa. Myös Yaran rautatiekuljetukset on huomioitava.
Kaupunki huomauttaa, että Väyläviraston investointiohjelmassa ei ole vuosille 2025–2032 esitetty kantatie 43:n ja valtatie 8 -välisen liittymäalueen parantamista. Eritasoliittymällä risteyksen alueen nopeusrajoitus nousisi 80:een kilometriin tunnissa, kun se on tähän asti ollut liikennevalojen takia huomattavasti tätä alempi.
Tiesuunnitelma on jo valmis ja tarvittava alueen asemakaavan täydennys on jo laadittu, joten hanke olisi toteuttamisvalmis. Risteyksen kautta kulkee noin 8 000–9 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, joista raskasta liikennettä on noin 830 kappaletta.
– Valtatie 8:n Laitilan kohdan parantaminen on jätetty kokonaan investointiohjelman ulkopuolelle, mikä jo nykyisten liikennemäärien tuomien sujuvuus- ja turvallisuusongelmien vuoksi on erittäin huono ratkaisu. Raskaan liikenteen kasvu on Lounais-Suomen pääteillä ollut selkeästi muuta maata nopeampaa ja valo-ohjattu liittymä toimii huonosti haitaten erityisesti kuljetusten sujuvuutta, Uudenkaupungin lausunnossa huomautetaan.
Kaupunki ottaa kantaa myös kantatie 43:n kevyen liikenteen järjestelyihin, koska Uusikaupunki–Laitila-väliltä puuttuu noin seitsemän kilometrin osuus Kalannista Kodjalaan. Sekä uusikaupunki että Laitila pitää kevyen liikenteen väylän rakentamista tärkeänä.
Uusikaupunki toteaa lausunnossaan, että vaikuttaisi siltä, että aiemmin annetut lausunnot eivät ole vaikuttaneet nyt tehtyyn investointiohjelmaluonnokseen. Kaupunki peräänkuuluttaa vuoropuhelua alueiden ja Väyläviraston kanssa.
– Toivoisimme pienempien kuntien ja alueiden kanssa käytävää vuoropuhelua enemmän. Maakuntien reuna-alueet ja niiden väliset yhteydet tulee huomioida investointiohjelman valmistelussa nykyistä paremmin, toteaa Uusikaupunki.
Maanantaina kokoontunut kaupunginhallitus päätti antaa kaupungin lausunnon Väylävirastolle.
