Juurten ilmeisin tehtävä on ankkuroida kasvi kasvupaikalleen. Ne kuljettavat kasville vettä ja maaperän ravinteita. Juuristo toimii myös kasvien, varsinkin monivuotisten ruohovartisten, ravinnepankkina. Juuria pitkin kulkee ravinteiden ja veden lisäksi viestejä kasvien välillä, ja niillä on roolinsa maaperän muokkaajina.
Talveksi ruohovartisten kasvien maanpäälliset osat lakastuvat ja kuolevat pois. Lehtipuut ja pensaat lakastuttavat lehtensä. Kuolevista osista kasvi ottaa talteen käyttökelpoiset ravinteet, ja säilöö ne juuristoon. Kasvi käyttää säilömiänsä ravinteita sekä talven yli selviämiseen että seuraavan kevään kasvuun.
Kasvien juuret muodostavat maan alle melkoisen verkoston. Vaikka suuri osa juurista ei tavallisesti ylläkään reilua metriä syvemmälle, ne risteilevät maaperässä tiheästi toistensa lomitse. Juurten kärjet tunnustelevat maaperää ja havaitsevat sen, missä päin on vettä. Niiden kasvu hakeutuu sitä kohden.
Suurin osa kasvilajeista muodostaa maaperässä kasvavien sienten kanssa yhteisen sienijuuren. Mykorritsaksi kutsutun sienijuuren toisena osapuolena voi toimia yleensä useampia eri sienilajeja, joista moni on erikoistunut yhteen tai muutamaan eri kasvilajiin. Sieni ja kasvi hyödyttävät toisiaan ravinteiden ja veden saannin suhteen, mutta sienijuurella on lisäksi iso rooli kasvien välisissä vuorovaikutussuhteissa.
Sieni voi samaan aikaan olla useamman eri kasvin ja jopa eri kasvilajin kumppanina. Näin se yhdistää kasviyksilöt toisiinsa tavalla, jolla kasvit eivät muuten kohtaisi. Sienijuuren välityksellä kasvien välillä voi kulkeutua ravinteita ja vettä.
Kasvit tukevat huonommalla kasvupaikalla sinnitteleviä jälkeläisiään, mutta ne voivat auttaa muitakin tarpeessa olijoita – jopa yli lajirajojen. Kuuset lainaavat hiiltä koivuille talviaikaan, jolloin lehdettömät puut eivät itse yhteytä. Keväällä koivut maksavat lainan takaisin.
Juuristossa kulkee myös viestejä kemiallisessa muodossa. Puuhun iskevä tuhohyönteishyökkäys saa sen lähettämään varoitusviestejä juuristoa pitkin, jolloin viestin vastaanottavat kasvit alkavat muodostaa tuholaisia torjuvia yhdisteitä lehdistöönsä.
Kiinnostavaa kasvien viesteissä on se, että niiden tiedetään olevan suunnattu ensisijaisesti muille saman lajin edustajille. Muiden lajien kasvit osaavat kuitenkin tulkita juuristoa pitkin kulkevia varoitusviestejä ja käyttää niitä hyväkseen.
Juuristolla on kasvien itsensä ja naapurikasvien lisäksi iso vaikutus ympäristöön. Juuret erittävät ympäristöönsä eloperäisiä happoja, joilla ne irrottavat maaperästä tarvitsemiaan fosforia, typpeä ja muita hivenaineita käyttöön. Kasvaessaan maaperässä juuret kuohkeuttavat sitä ja voivat määrätietoisesti ajan kanssa murentaa tiensä jopa läpi kiven.
Teksti: Lily Laine, kuva: Maija Karala