Kun Varha aloitti viime vuodenvaihteessa toimintansa, samalla käynnistyi uuden perhekeskuksen toiminta.
– Käytännössä se tarkoittaa lasten, nuorten ja perheiden palveluiden verkostoa. Meillä ei ole fyysistä yhtä perhekeskusta, vaan kaikki palvelut on koottu saman hallinnon alle, perhekeskuspäällikkö Monica Mäenpää kertoo. Hän vastaa alue 1:n eli Laitilan, Pyhärannan, Uudenkaupungin, Taivassalon, Kustavin, Vehmaan, Mynämäen, Nousiaisten ja Maskun perhekeskuksesta.
Mäenpään mukaan kaikki aiemmat palvelut, kuten neuvolat, kasvatus- ja perheneuvola ja oppilashuolto, toimivat alueella samalla tavalla kuin ennenkin.
– Tämän vuoden aikana toimintatapoja on yhtenäistetty. Siinä on ollut aikamoinen työ. Toimintatavoissa on ollut paljonkin eroja.
Mäenpään mukaan perhekeskuksen suurin onnistuminen on ollut, että Uudessakaupungissa ja koko Vakka-Suomessa pystytään nyt tarjoamaan enemmän kotipalvelua lapsiperheille.
– Kotipalvelua on ollut aiemminkin, mutta tällä alueella tosi vähän. Nyt se on saatu toimimaan koko Vakka-Suomen alueella. Se on Varhalta iso onnistuminen.
Kotipalvelua voidaan tarjota perheelle esimerkiksi, kun äiti sairastuu, vanhemmat eroavat tai perhetilanteeseen tulee jokin muu suuri muutos. Perheen tarvitsema apu arvioidaan tapauskohtaisesti.
– Varhan palvelustrategiassa painotetaan ennaltaehkäisevää työtä, ja juuri sitä lapsiperheiden kotipalvelu on, kuten myös ennaltaehkäisevä perhetyö.
Mäenpää kertoo, että hyvinvointialue on ottanut myös kolmannen sektorin vahvemmin mukaan palveluiden tuottamiseen. Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöillä on paljon ennaltaehkäiseviä palveluita.
Lisäksi perhekeskus tekee tiivistä yhteistyötä varhaiskasvatuksen, sivistyspuolen ja sosiaalipalveluiden kanssa.
Mäenpää kehuu, että perhekeskuksen henkilöstöllä on kova tahtotila uudistaa toimintaa ja rakentaa ennaltaehkäiseviä palveluja aiempaa paremmin toimiviksi. Yksi kompastuskivi kuitenkin on.
– Meillä on tietyistä ammattiryhmistä pulaa. Koulupsykologeja ei ole saatu vuosiin tälle alueelle. Haku on koko ajan käynnissä, mutta tulijoita ei vain ole. Tilanne on tässä suhteessa tällä alueella erityisen huono.
Koulupsykologeja ei ole joka koulussa, mutta he liikkuvat tarpeen mukaan. Kouluille on palkattu myös psykiatrisia sairaanhoitajia, jotka tukevat nuoria, jos heillä on mielialaoireilua, päihteiden käytön ongelmia tai syömishäiriötä.
– Tästä toiminnasta olemme saaneet hyvää palautetta.
Henkilöstöpula on kuitenkin hankala. Mäenpää kertoo, että esimerkiksi sijaisten saaminen on entisestään vaikeutunut.
– Se ennustaa myös sitä, että ei tämä tilanne helpommaksi ole muuttumassa. Yhä enemmän tehdään palvelujen tarpeen arviointia. Esimerkiksi asiakasohjauksen Soihtu-tiimi ohjaa meille ja sosiaalipalveluihin sekä lastensuojeluun asiakkaita.
Myös digipalvelujen lisääntyminen helpottaa tilannetta.
– Kaikkien palveluiden tavoite on sama: tukea perhettä, kun lapsi syntyy ja kasvaa, etteivät ongelmat tulisi eteen vasta yläkoulussa. Perhekeskus on ikään kuin matalan kynnyksen palveluiden monumentti, perhekeskuspäällikkö Monica Mäenpää tiivistää.
Perhekeskuksen alaisuuteen kuuluu alue 1:lla suuri määrä erilaisia yksiköitä. Esimerkiksi pelkästään opiskelijahuoltoa on 45 koulussa, joista kahdeksan on toisen asteen kouluja. Opetusyksikköjä on kaikkiaan 74.
Äitiysneuvoloita on 10, lastenneuvoloita 13 ja perhesuunnitteluneuvoloita seitsemän.
Alue 1:n perhekeskuksessa työskentelee kaikkiaan 92 työntekijää.
Minkälaiseksi palveluverkko muodostuu, sitä Mäenpää ei osaa vielä sanoa. Hyvinvointialue tiedottaa palveluverkosta vasta ensi keväänä.
Kolmilapsisen perheen kotona käy uniohjaaja
Santtiossa asuvan perheen arkipäivä sujuu tyypilliseen tapaan. Äiti Eveliina Ketoniemi on perheen pienokaisten, Eevertin ja Alvarin kanssa kotona, isä Valtteri Salin töissä. Perheen esikoinen, 4-vuotias Aava on päässyt päiväkotiin leikkimään kavereitten kanssa.
5,5-kuukauden ikäisten kaksosveljesten pitäisi olla päiväunilla. Alvar tuhisee tyytyväisenä unessa, mutta Eevert ei.
– Eevertillä on ollut uniongelmia. Nyt on vielä hampaitakin tulossa, Eveliina-äiti kertoo.
Pikkumies hiukan venkoilee. Hän ei näytä yhtään siltä, että nukahtaisi.
Perheessä on valvottu usein öitäkin Eevertin kanssa.
– Yhden nukkumattoman yön jälkeen soitin neuvolaan. Ajattelin, että jos tuttu neuvolan täti osaisi antaa jonkun vinkin.
Neuvolan tuttu terveydenhoitaja oli vapaalla, mutta neuvolasta ehdotettiin Eveliinalle, että uniohjaaja voisi ottaa perheeseen yhteyttä.
– Uniohjaaja soitti vielä samana päivänä. Nyt hän on käynyt meillä kaksi kertaa ja on tulossa vielä ainakin kerran käymään.
Uniohjaaja on käynyt läpi Eevertin tilannetta. Eveliina kertoo, että uniongelmien syyksi on paljastunut pienen vatsavaivat. Nyt testataan, miten Eevertin ruokavaliota pitäisi muuttaa, jotta tilanne helpottuisi.
– Tuntuu ihanalta, kun voi jutella ammattilaisen kanssa ja saa ohjeita, mitä tehdä, Eveliina kiittelee.
Kolmilapsinen perhe on muutenkin tyytyväinen Varhan lapsiperheiden palveluihin. Kun kaksospojat syntyivät, neuvolasta tarjottiin perheelle kotipalvelua.
– Sitä emme ole kuitenkaan tarvinneet. Meidän molempien vanhemmat asuvat tässä lähellä ja sisaruksia ja ystäviä asuu Uudessakaupungissa ja Laitilassa. Meillä on hyvä tukiverkosto.
Eveliina sanoo, että on kuitenkin hyvä tietää, että lapsiperheellä on mahdollisuus saada kotipalvelua, jos tarvetta tulee.
– Meillä on hyvä tilanne, mutta joku toinen perhe saattaa tarvita sitä kipeästi. Puolisoni on saanut sovittua töissä, että tekee vain yhden iltavuoron viikossa, mutta jos iltavuoroja olisi enemmän, silloin kotipalvelu voisi olla tarpeen.
Eveliina toivoo, että Varha järjestäisi lapsiperheiden kotipalvelua myös ilta-aikaan. Usein juuri illat ovat lapsiperheissä hankalimmat.
– Meillä esimerkiksi Aava ihmettelee, miksi äiti ei voi olla hänen huoneessaan, kun minun pitää nukuttaa poikia toisessa huoneessa.
Eveliina muistelee nyt huvittuneena, miten hankalalta Aavan vauva-aika tuntui.
– Kerrankin soitin äidille, että tule nyt auttamaan, kun en saa edes ruokaa laitettua. Nyt vasta tajuan, kuinka helppoa silloin oli, hän nauraa.
– Näin jälkikäteen ajatellen oli todella hyvä, että meillä oli yksi lapsi ennen näitten kaksosten tuloa. Saimme rauhassa harjoitella vanhemmuutta.
Eveliina on mukana tänä vuonna syntyneiden kaksosten äitien Whatsapp-ryhmässä.
– Ryhmässä voi jakaa iloja ja harmeja. Ryhmässä olen myös huomannut, miten hyvin meillä on järjestetty palvelut. Eevertillä on ollut syntymästä lähtien kehossa jäykkyyttä ja sitä on hoidettu fysioterapeutilla. Neuvolassa on vastassa aina tuttu täti, joka tuntee lapset. Pääkaupunkiseudulla ja Tampereella neuvolassa on kuulemma aina vieras ihminen. Sellainen tilanne ei kuulosta hyvältä.
