– Kentän paikkaa on punnittu Pohitullin kentän ja Pietolan pallokentän välillä, myös muita vaihtoehtoja on tuotu esille. Pohitullin kentän esteeksi muodostuu kuitenkin kentän leveys, kertoo liikuntapalvelujen vastaava Taru Joutsa-Huutola .
Hänen ja vihertyön johtaja Maria Saarisen mukaan Palloliiton suosittelemat mitat täyttävä kenttä on minimissään 55 x 95 metriä. Lisäksi kenttä vaatii turva-alueet ympärilleen, 3 m/sivu.
– Eli Pohitullille kenttä ei mahdu tai siihen sijoitettuna tulisi tehdä muun muassa kallion louhintatöitä. Pohitullin kenttäalueella sijaitsee myös kunnallistekniikkaa, jota pitäisi muokata. Unohtamatta tietenkin sitä, että katsomollekin tarvittaisiin tilaa. Tällä hetkellä Pohitullilla on UPK:n oma kenttä 50 x 65 m.
Pietolassa vastaavasti tilaa kentälle on valmiina ja sinne suunniteltu kenttä on 64 x 95 metrin kokoinen.
– Kentän paikkaa on pohdittu yhdessä UPK:n nykyisten toimijoiden kanssa ja todettu, että 55 metriä leveä kenttä on turhan pieni. Kentällä on tarkoitus pelata nuorempien pelejä myös poikittain eli 64 m x 95 m -kenttä antaa näille peleille hyvät olosuhteet.
Kentällä on mahdollista pelata parhaimmillaan naisten Ykkösen ja miesten Kakkosen pelejä.
Joutsa-Huutola muistuttaa, että myös avustuksen mahdollisuus jää tältä vuodelta pois, jos paikka vielä vaihtuisi.
– Tulemme nyt hakemaan liikuntapaikkarakentamisen avustusta Pietolaan, mikä on maksimissaan 30 prosenttia kokonaishinnasta. Avustuksen hakemisen edellytyksenä on, että paikka on valittuna ja suunnitelmat tehtynä. Uudellakaupungilla on hyvät mahdollisuudet saada täysi avustus, koska vastaavaa kenttää ei täällä ole. Avustuksen saamisen isoina painopisteinä on esteettömyys sekä ympäristöystävällisyys. Näihin meidän tulee vastata.
Vanhoissa tekonurmikentissä on käytetty kumirouhetta, joka on nyt väistymässä EU:n rajoittaessa mikromuoveja.
– Olemme hyvin tietoisia asiasta. Olemme huomioineet täyttöaineessa ympäristöystävällisyyden eli vaihtoehtoiset materiaalit kumirouheelle ovat ensisijaiset, Joutsa-Huutola kertoo.
Esimerkiksi Lietoon valmistui keväällä puurouhekenttä. Muitakin täyttöainevaihtoehtoja on, kuten bio flex.
Kentän huoltotöiden kustannusten hän uskoo jäävän pieneksi. Huoltoa on selvitetty suoraan ammattilaisilta.
– Riippuu hieman täyteaineesta, mutta oma kenttähenkilökunta pystyy hoitamaan kenttää. Kenttä vaatii viikoittaisen harjauksen, sekä perusteellisemman huollon kerran vuodessa.
Kentän käyttöikä on minimissään kymmenen vuotta, mutta hyvällä huollolla reilusti enemmän.
– Koko kenttää ei myöskään tarvitse vaihtaa, vaan pienempiäkin alueita kentästä on mahdollista korjata, Joutsa-Huutola ja Saarinen tietävät.
– Nyt kentän hintaan on laskettu sen pohjatyöt, ympärysaidat sekä valaistus. Eli kun nurmi on jossain vaiheessa elinkaarensa päässä, on meillä jo valmiina kunnon pohjat sekä muut tarvittavat, he jatkavat.
Jos kaikki sujuu jouhevasti, on kenttä pelikuntoinen ensi kesänä.
– Olemme varmistaneet asian yhdeltä potentiaaliselta kentän valmistajalta ja vastaus oli, jos keväällä päästään töihin on juhannukseksi kenttä. Olemme tietoisia siitä, että UPK:lla tarve kentälle on erittäin suuri ja akuutti. Kentästä hyötyvät merkittävästi myös koululaiset sekä muut kuntalaiset, Joutsa-Huutola ja Saarinen päättävät.
