– Erityisesti mieltä lämmittää, että huomioidaan pienempiä asemia ja ylipäätään se työ, mitä olemme tehneet, tiistaina palkinnon vastaanottanut uusikaupunkilainen Grönros sanoo.
– Yksi ihminen ei tätä tee. Koko asema voitaisiin helposti palkita, yhdessä tätä tehdään, hän jatkaa.
Lounais-Suomen poliisilaitos käynnisti viime keväänä suuret muutokset, joiden myötä Uudenkaupungin poliisiasemalla ja neljällä muulla asemalla aloitettiin uusi yleispoliisiasemamalli.
Malli on vielä kokeiluvaiheessa, mutta Grönros uskoo, että käytännöstä tehdään jatkuva reilun vuoden päästä päättyvän jakson jälkeen.
Uudistuksessa palattiin tavallaan vuosikymmeniä vanhaan malliin, jossa poliisit tekevät sekä rikostorjunnan ja valvonnan töitä että hoitavat hälytystehtäviä.
– Ei ole enää erikseen poliiseja, jotka tekevät pelkästään tutkintaa tai ajavat partiossa, Grönros selventää.
Se tarkoittaa sitä, että tähän asti enemmän kentällä viihtyneiden poliisien työhön on tullut ”sisäpäiviä” ja päinvastoin.
Muutos on vaatinut asemalla hyvää asennetta, mutta sitä on Grönrosin mukaan löytynyt. ”Kenttämiehet” ovat saaneet opiskella tutkintatyön saloja, josta on hyötyä ihan jokapäiväisessä työssä.
– Jos poliisi ottaa rattijuopon kiinni, sama poliisi hoitaa tutkinnan eli tekee tarvittavat kuulustelut ja muut tarvittavat tutkintatoimenpiteet ja laatii esitutkintapöytäkirjan, Grönros antaa esimerkin.
Vaativammat ja pitkäkestoisemmat tapaukset tutkitaan edelleen suuremmissa kaupungeissa, Turussa ja Salossa tai Porissa ja Raumalla.
Uuden mallin alkaessa pelättiin, että poliisin näkyminen katukuvassa vähentyisi.
– Se on ollut yksi huoli, että valvonta voisi heikentyä, mutta tällä vajaan vuoden otannalla mitään dramaattista notkahdusta ei ole ilmaantunut, kalantilaissyntyinen Grönros sanoo.
Yleispoliisiasemien aloittaessa poliiseja koulutettiin uusiin tehtäviin.
– Matkan varrella on ollut työssäoppimista konkreettisesti, opastusta ja opettelua.
Poliisit ovat ottaneet Grönrosin mukaan positiivisesti sen, että heillä on tavallaan kaksi työtä, mikä on tuonut vaihtelua arkeen.
Nykypäivän poliisiautot ovat kuin toimistoja, joten jopa kenttätyössä pystyy jatkamaan toimistotyötä.
– Ne tietysti väistyvät heti, jos tulee hälytystehtäviä. Hälytys- ja valvontatehtävät ovat ensisijaisia, Grönros muistuttaa.
Ylikonstaapeli Grönros toimii lähes kaikissa Uudenkaupungin poliisiaseman tapauksissa tutkinnanjohtajana. Apunaan hänellä on kaksi varajohtajaa.
Grönrosin omat tehtävät eivät ole kokeneet suuria muutoksia.
– Pitkälti sisähommia. Nyt olen pari vuoroa ollut kenttätyössä, kun viimeksi on ollut joskus 90-luvun lopussa.
Grönros aloitti vuonna 1995 nuorena konstaapelina Helsingin poliisilaitoksella. Viiden vuoden jälkeen hän siirtyi rikostutkinnan puolelle väkivaltarikosyksikköön eli niin sanottuun ”murharyhmään”.
– Vuonna 2004 muutimme tänne. Tänä aikana on ollut kolme laitosta, ensin oli Vakka-Suomen, sitten Varsinais-Suomen ja nyt Lounais-Suomen poliisilaitos.
Parinkymmenen vuoden aikana työn laatuvaatimukset ovat kasvaneet ja maailma on hektistynyt Grönrosin mukaan. Toisaalta tutkintaan ohjautuu massasta selkeämmin asioita, joita voidaan oikeasti tutkia.
– Tulee konkreettisesti työtehtäviä, mitä pystyy tekemään. Massanhallintaa, Grönros kuvailee.
Nettipetosten tutkiminen on nykyisin yleispoliisiasemalla leipätyötä.
– Sen sijaan vanhan liiton murtomiehet ovat vähentyneet.
Rattijuopumusten määrä on ennallaan, mutta alkoholin rinnalle on tullut muita aineita.
Uudenkaupungin asukasluku on välillä noussut ja laskenut autotehtaan tilanteen mukaan. Uusilla asukkailla ei kuitenkaan ole ollut juurikaan merkitystä poliisin työssä.
– Uki on mun käsityksen mukaan todella turvallinen paikka ihmisen elää. Omat ongelmansa on, mutta ei mitään, mistä pitäisi olla isommin huolissaan.
Nuorten asiat kuitenkin ylikonstaapelia huolestuttavat.
– Erityisesti nuorten, jotka ovat päihteiden kanssa tekemissä, Grönros täsmentää.
Parhaimmillaan Suomi-sarjassa jääkiekkoa pelannut Grönros on edelleen mukana jääurheilussa.
– Molemmat tytöistä päätyivät sattumalta jääurheilun pariin, vai oliko se sattumaa. Minä ne sinne hallille vein.
Hän on ollut kymmenisen vuotta mukana Jää-Kotkien ringettevalmennuksessa ja luotsaa nykyisin Jyskeen ja UJK:n yhteistä B-nuorten Ykkössarjan joukkuetta.
– Se on mukavaa puuhaa ja tykkään olla mukana.
Muuta vastapainoa työlle tuovat kalastus ja veneily. Perheen vuokramökki löytyy Uudenkaupungin saaristosta.
Purjehdusta hän on harrastanut eri muodoissa jo 30 vuotta ja on mukana muun muassa kuunari Lokin toiminnassa.
