Uudenkaupungin asukkaista noin kahdeksan prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Se tarkoittaa satoja kouluikäisiä ja vielä enemmän työikäisiä maahanmuuttajia eli yhteensä runsasta 1 200 henkilöä. Kaupungin maahanmuuttokoordinaattori Teija Pajulan mukaan prosentti on pysynyt jo melko pitkään samanlaisena.
– Muissa kaupungeissa pohditaan tällä hetkellä, kuinka suhtautua muuttuvaan kaupunkikuvaan, mutta Uudessakaupungissa on ollut jo melko pitkään työperäistä maahanmuuttoa, joten täällä ollaan jo totuttu monikieliseen ja -kulttuuriseen elämään, Pajula toteaa.
Kaupunkiin on keväästä 2022 lähtien tullut ensimmäistä kertaa suurempia määriä avun tarpeessa olevia, kun Uusikaupunki ja Laitila olivat yhtenä rintamana vastaanottaneet Venäjän hyökkäyssotaa paenneita ukrainalaisia avuntarvitsijoita.
– Uudessakaupungissa on tällä hetkellä yli sata ukrainalaista, jotka ovat saaneet kotikuntaoikeuden ja Laitilassa luku on tätä suurempi. Koko Vakka-Suomen alueelle on paikallisen Medividan vastaanottokeskuksen kautta tullut noin tuhat ukrainalaista. Luvut elävät hieman ripotellen, mutta koko Suomen mittakaavassa Varsinais-Suomessa on paljon ukrainalaisia, Pajula kuvailee.
Kotikuntaoikeutta hakeneet siirtyvät vastaanottokeskuksen asiakkuudesta kaupungin asukkaiksi. Sen jälkeen heitä koskevat samat velvollisuudet esimerkiksi koulunkäyntiin ja työnhakuun kuin muitakin kuntalaisia.
Kotikuntaoikeuden saatuaan he eivät asu enää vastaanottokeskuksen järjestämissä asunnoissa, vaan he voivat hakea esimerkiksi kaupungin vuokra-asuntoja.
– Uudessakaupungissa asuvista ukrainalaisista suurin osa on töissä tai opiskelemassa. He muodostavat osittain oman yhteisönsä, mutta moni ukrainalainen on aloittanut kaupungissa jonkin harrastuksen sekä hyödyntänyt esimerkiksi kirjaston, liikuntapaikkojen, kierrätyskeskuksen ja nuokkarin tarjoamia palveluita.
Tämä on myös Uudenkaupungin kotouttamisohjelman tavoitteena: maahanmuuttajat ovat aktiivisia kansalaisia ja he osallistuvat erilaisiin aktiviteetteihin. Pajulan mukaan vaikuttaisi siltä, että kaupunki olisi osin tässä jo onnistunut.
– Ukrainalaiset ovat aktiivisesti olleet mukana järjestämässä muun muassa konsertteja ja taidenäyttelyitä, hän lisää.
Osa kaupunkiin saapuneista ukrainalaisista on muuttanut takaisin kotimaahansa, mutta osa on päättänyt jäädä kaupunkiin asumaan. Osa on palannut Ukrainassa käytyään takaisin Uuteenkaupunkiin.
– Ukrainalaiset ovat yhä Suomessa tilapäisen suojelun alla ja, kun se tilapäisyys pitenee useamman vuoden mittaiseksi, alkaa tilanne muuttua osalle traumaattiseksi. Väliaikaisesta elämästä muodostuu haastavampaa ja vielä kuormittavampaa, jos ei uskalla juurtua tai voi tehdä päätöstä kotiinpaluusta, Pajula huomauttaa.
Pajulan mukaan Uudessakaupungissa on suhtauduttu positiivisesti ukrainalaisten tuloon. Ukrainalaiset ovat tunnetusti kovia tekemään töitä ja monilla on jo entuudestaan kontakteja kaupunkiin. Heitä on ollut pitkään alueella esimerkiksi maataloustyöntekijöinä.
– Kaupungissa on eniten maahanmuuttajataustaisia asukkaita ja oppilaita Hakametsässä, mutta kyllä vieraskielisiä oppilaita on läpi kaupungin jo ihan joka koulussa.
Esimerkiksi ammattiopisto Novidassa oli keväällä noin 140 vieraskielistä opiskelijaa, jotka puhuivat äidinkielenään 27 eri kieltä. Heistä suurin osa oli ukrainaa äidinkielenään puhuvia opiskelijoita.
Uudessakaupungissa asuu ukrainalaisten lisäksi runsaasti Virosta, Venäjältä, Filippiineiltä, Turkista, Afganistanista, Irakista, Iranista ja entisen Jugoslavian alueelta tulleita henkilöitä. Myös kurditaustaisten osuus näkyy tilastoissa.
– Esimerkiksi Valmet Automotivella työskentelee yhä kymmeniä ja kymmeniä kansalaisuuksia, Pajula lisää.
Maahanmuuttokoordinaattori: Jokaisella on annettavaa kotouttamistyöhön
Teija Pajula aloitti Uudenkaupungin maahanmuutto- ja palvelukoordinaattorina syyskuussa. Aiemmin hän on toiminut kaupungissa muun muassa järjestökoordinaattorin tehtävissä, ja sama työ kuuluu osana nykyiseenkin tehtävänkuvaan.
– Tehtävääni kuuluu siis monta sarkaa. Näiden lisäksi toimin vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston sihteerinä ja vastaan Arkeen voimaa -hankkeesta, Pajula luettelee.
Kaikkein eniten lainsäädännön kiemuroita kuuluu juuri maahanmuuttajatyöhön. Pajula arvelee, että ensimmäinen vuosi uudessa työssä menee siihen, että hän pääsee täysin kartalle omasta tontistaan.
– Tietotaitoni kasvaa koko ajan, mutta jatkuvasti tulee vastaan myös uusia asioita. Maahanmuuttoasioiden ympärillä ei ole kapeaa verkostoa, vaan suoranainen kaikkialle levittyvä rihmasto, koska moni ei tule edes ajatelleeksi, kuinka laajalla tavalla tämä koskettaa koko kaupunkia, Pajula lisää.
Aiemmin kaupungin maahanmuuttoasioita hoiti Lea Myllymäki , joka toimii nyt Varsinais-Suomen hyvinvointialueen eli Varhan maahanmuuttajien sosiaaliohjaajana.
– Monessa kunnassa on aloittanut uusi maahanmuuttokoordinaattori tämän vuoden aikana. Muodostamme oman verkoston, jota esimerkiksi ely-keskus perehdyttää, Pajula kuvailee.
Uudessakaupungissa on ennen kesää hyväksytty kaupungin kotouttamisohjelma, joka on voimassa vuoteen 2025 asti. Samalla päivitettiin kotoutumisen toimenpideohjelma.
– Jokainen kuntalainen voi omalla toiminnallaan auttaa uusien asiakkaiden kotoutumisessa, Pajula muistuttaa.
Kaupunkiin on tässä kuussa perustettu maahanmuuton koordinointiryhmä, joka kokoontuu jatkossa neljästi vuodessa. Siinä esimerkiksi Medividan vastaanottokeskuksen, kaupungin varhaiskasvatuksen, Ukipoliksen, elinkeino- ja työllisyyspalveluiden, Varsinais-Suomen hyvinvointialueen, SPR:n ja Hakametsän asukasyhdistyksen edustajat tutustuvat toisiinsa ja käyvät alueen maahanmuuttajiin liittyviä ilmiöitä läpi.
– Viranomaiset sekä yhdistys- ja järjestöpuoli opettelevat siis jo tuntemaan toisiaan, mutta tavallisilta uusikaupunkilaisiltakin peräänkuulutan hyviä väestösuhteita, asennetta ja avoimuutta myös tulevaisuudessa. Ymmärtäminen avaa tietä myös monikulttuurisuuden ja sen rikkauden hahmottamiseen, Pajula kannustaa.
