Selvityksen mukaan Vehmaan ja Pyhärannan seurakunnilla ei ole taloudellisia eikä toiminnallisia edellytyksiä jatkaa itsenäisinä seurakuntina, joten ne tulisi liittää Uudenkaupungin seurakuntaan.
Sama on edessä mahdollisesti myös Kustavin ja Taivassalon seurakunnilla. Näin toteaa Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin viime syksynä asettama selvitysmies Keijo Haavisto.
– Täsmällinen esitys tuli yllätyksenä. Toisaalta tämä on ollut mielessä yhtenä mahdollisuutena. Olin kuullut alustavia pohdintoja eri vaihtoehdoista minua kirkkoherrana sijaistaneen Aino Savolaisen ja talouspäällikkömme Henrik Mäkilän suunnalta. Emme kuitenkaan vielä tiedä, onko Haaviston esittämä malli ainoa, jota tuomiokapituli harkitsee, virkavapaalta juuri palannut Uudenkaupungin seurakunnan kirkkoherra Juhana Markkula toteaa.
Uudenkaupungin seurakunnalla on tällä hetkellä noin 10 000 jäsentä. Jos päädytään siihen, että neljä pikkuseurakuntaa liitetään jo aiemmin seurakuntaliitoksia tehneeseen Uuteenkaupunkiin, niin kokonaisuudessaan seurakunnassa olisi noin 15 000 jäsentä.
– Koko Suomen mittakaavassa seurakunta ei olisi silloinkaan vielä kovin suuri, mutta tässä yhteen mahdollisesti liitettävien seurakuntien väestörakenne on keskenään kovin samankaltainen. Syntyvyys on matala ja väestö ikääntyy niin, että 10–20 vuoden päästä seurakuntien väkiluku pienenee luonnollisen poistuman kautta merkittävästi, Markkula lisää.
Markkula näkee mahdolliset seurakuntaliitokset haasteena, jossa maantieteellisesti suuri seurakunta-alue nostaa esiin monia kysymyksiä hallinnon järjestämisestä.
– Yleisellä tasolla näkisin, että hallinnollisen ketteryyden hakeminen olisi mahdollisessa muutostilanteessa hyvä. Seurakunnissa suurimmat haasteet liittyvät toimintakulttuurin kehittämiseen, joten hallinnon sijasta pitäisi keskittyä mahdollisimman paljon toimintaan ja sen tukemiseen, Markkula toteaa.
Uudenkaupungin seurakunnalla on tällä hetkellä kuusi kirkkoa. Mahdollisten seurakuntaliitosten myötä kirkkokiinteistöjen määrä kasvaisi kymmeneen ja lisäksi tulisi eri kunnossa olevia muita kiinteistöjä.
– Yksi kysymys liittyy ilman muuta kiinteistömassaan. Tämä on haasteena useimmissa kirkkomme seurakunnissa. Kiinteistöpanostukset täytyy luonnollisesti mitoittaa taloudellisten resurssien mukaan. Seurakunnan varsinainen ydintoiminta on kuitenkin ihmisten parissa, eikä niinkään kiinni seinissä, hän muistuttaa.
Markkula nostaa esiin viime vuonna käydyt keskustelut Vehmaan seurakunnan liittämisestä Uuteenkaupunkiin. Silloinhan Vehmaan seurakunnan kirkkovaltuusto hylkäsi liitosaloitteen ja Uudenkaupungin kirkkovaltuusto totesi aloitteen rauenneen. Mahdollisiin liitosneuvotteluihin asti ei siis edetty. Vehmaan seurakunnan huono taloustilanne oli tiedossa siis jo aiemmin.
– Selvitysmiehellä on varmasti syynsä arvioilleen naapuriseurakuntiemme tilasta. Liitokset eivät ole helppoja tai mieluisia liittyville seurakunnille, joilla on pitkä historia omina seurakuntinaan. Vastaanottavan seurakunnan puolella taas herää ymmärrettävää huolta resurssien riittävyydestä, Markkula kuvailee.
– Samalla kuitenkin kaikki tiedostavat, että olemme osa yhteistä kirkkoa ja haluamme taata seurakuntien paikallisen toiminnan mahdollisimman hyvänä kaikkialla, hän lisää.
Aloitteen seurakuntaliitoksesta voi tehdä seurakunnan kirkkovaltuusto sekä tuomiokapituli tai piispa. Seurakuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos on kirkon tehtävän toteuttamisen kannalta tarkoituksenmukainen ja muutos parantaa seurakuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta.
– Odotamme nyt tarkempia tietoja tuomiokapitulista. Kirkkoneuvostomme kokoontuu seuraavan kerran kahden viikon päästä, joten keskustelemme asiasta päättäjiemme kanssa. Nähtäväksi jää, mitä toimintalinjaa kapituli seuraa, joten siitä riippuu mahdollisen liitosprosessin muoto, Markkula huomauttaa.
Markkula lisää, että jos liitoksia on joka tapauksessa näköpiirissä, niin kokemukset muualta kertovat, että useiden erillisten liitosten toteuttaminen on kuormittavaa. Tämä puhuisi Markkulan mukaan sen puolesta, että ratkaisuja olisi ehkä järkevintä toteuttaa yhdessä, eikä pienissä erissä.
– On kuitenkin muistettava, että seurakunnilla on tässä ajassa tarve löytää uusia tapoja työn tekemiseen ja osoittaa, että seurakuntien ikiaikainen sanoma on yhä relevantti tämänkin ajan ihmisille. Kaiken murroksen keskellä näen seurakunnilla paljon mahdollisuuksia tässä työssä, Markkula summaa.
Fakta
Mistä on kyse?
Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli nimitti syksyllä selvittäjän Vehmaan, Pyhärannan, Taivassalon ja Kustavin seurakuntien toiminnallisten ja taloudellisten haasteiden takia.
Esiselvityksen laatimisen sai tehtäväkseen talousjohtajana ja organisaatiokonsulttina tunnetuksi tullut Keijo Haavisto.
Selvisi, että Vehmaan ja Pyhärannan seurakunnilla ei ole taloudellisia eikä toiminnallisia edellytyksiä jatkaa itsenäisinä seurakuntina.
Töitä on tehty osa-aikaisten voimin ja toimintoja on supistettu.
Seurakunnissa ei ollut vakinaista kirkkoherraa tai talouspäällikköä.
Selvittäjä esittää, että molemmat seurakunnat liitettäisiin Uudenkaupungin seurakuntaan vuoden 2025 alusta.
Kustavin ja Taivassalon seurakunnilla on ollut yhteinen kirkkoherra.
Hän on hoitanut myös papin ja talouspäällikön tehtävät.
Näillä seurakunnilla talous on ollut osin kunnossa, mutta tilanne on heikkenemässä.
Taloutta on ylläpidetty omaisuuden myynnillä.
Näidenkin seurakuntien liitokset tulevat ajankohtaisiksi viimeistään tämän vuosikymmenen lopussa.
Todennäköisin liitossuunta olisi Uudenkaupungin seurakunta.
Selvityksen mukaan tulisi harkita, pitäisikö Kustavin ja Taivassalon seurakuntien liitos toteuttaa samanaikaisesti Pyhärannan ja Vehmaan liitoksen kanssa.
Tuomiokapituli käsittelee esiselvitystä seuraavan kerran istunnossaan 6. helmikuuta.
Lähde: Turun arkkihiippakunta
