Havupuut elävät vanhoiksi jopa täällä Suomessa, levinneisyysalueensa pohjoisrajalla. Suuri mänty voi olla satoja vuosia vanha. Todistettavasti vanhin elossa oleva suomalainen mänty on vuonna 2006 tutkijoiden Itä-Lapista löytämä yksilö. Sen rungosta sahatusta näytepalasta puun iäksi arvioitiin 780 vuotta. Mikäli puu on jatkanut elämäänsä, viettää se muutaman vuoden päästä 800-vuotissyntymäpäiviään.
Suomessa kasvavista havupuista pitkäikäisimpiä ovat katajat ja marjakuuset. Meillä vanhimmat tunnetut katajat ovat olleet tuhannen vuoden ikäisiä. Leudommilla kasvualueilla puut voivat saavuttaa arviolta 2000 vuoden iän.
Varislinnut ovat tunnettuja älykkyydestään. Ne ovat sosiaalisia ja uteliaita eläimiä, jotka oppivat elämänsä aikana monenlaisia taitoja. Suomalaisen rengastetun variksen ikäennätys on 17 vuotta ja hieman päälle kuukauden. Se löydettiin vuonna 1997, jolloin kuolinsyyksi määriteltiin villin nisäkkään saaliiksi joutuminen.
Ikäennätyksiä saavuttavat yksilöt ovat yleensä poikkeuksia, harvinaisia lajissaan. Suuri osa lajin yksilöistä kuolee paljon nuorempina.
Puita kaatavat erilaiset kasvitaudit, lahottajat, myrskyt tai tulipalot. Nuoret taimet ovat alttiimpia kuivuudelle ja ne päätyvät usein eläinten ravinnoksi. Suomessa suurin osa puista päätyy ihmisen kaatamaksi kymmeniä, satojakin vuosia ennen niiden elämän luonnollista päätepistettä.
Eläinten kohdalla kuolinsyitä ovat erilaiset onnettomuudet ja petoeläinten saaliiksi jääminen. Sairaudet tappavat, samoin kuin ankarat pakkaset. Yleistyvät pitkät hellejaksot saattavat viedä pieneliöiden hengen, vaikka Suomessa ei yleisesti ottaen olekaan pulaa vedestä.
Kohtalokkaaksi saattaa koitua myös ihminen ja ihmisen rakentama ympäristö, esimerkiksi metsästyksen tai liikenteen muodossa. Pieneläimillä on suurena vaarana joutua irrallaan liikkuvien kissojen kynsiin.
Luonnonvaraisten eliöiden iän tutkiminen on monesti osin arpapeliä. Löydetyt ennätyslinnut ovat usein kohdanneet väkivaltaisen kuoleman petojen tai ihmisen toimesta. Toisaalta kuolinsyy voi jäädä tuntemattomaksi.
Kasvien iänmääritys tehdään rungon vuosirenkaista. Huonoina kasvuvuosina vuosirenkaiden muodostuminen on niukkaa, ja niiden tulkitseminen vaikeutuu. Usein vanhat puut saattavat olla keskeltä onttoja. Silloin täydellistä vuosirengasaineistoa ei ole saatavilla, joten kasviyksilön tarkka ikä on tutkijoiden valistunut arvaus.
Pitkään luonnossa eläneet eliöt herättävät erityistä kunnioitusta, toivottavasti myös suojelunhalua. Ovathan ne onnistuneet elämään läpi vuosien ja ehtineet elinaikanaan kokea kaikenlaista.
Teksti: Lily Laine, kuva: Maija Karala