Yhteiskunta hyötyy vapaaehtoisten palokuntien toiminnasta 1,25 miljardia euroa joka vuosi. Hyöty tulee erityisesti pelastettujen ihmishenkien ja pelastetun omaisuuden arvosta, tämä selviää Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön teettämästä selvityksestä.
Selvitys on tehty yhteistyössä sosiaalialan säätiön Sosped Keskuksen kanssa ja se koskee vain vapaaehtoista palokuntatoimintaa eli sopimuspalokuntia ja VPK-toimintaa, ei pelastuslaitoksia.
Suomalaisten palokuntien yhteiskunnallista hyötyä on arvioitu euromääräisesti ensimmäistä kertaa. Yhden vapaaehtoisen palokunnan osalta vuosikustannukset ovat selvityksen mukaan keskimäärin 146 000 euroa, ja yhdestä palokunnasta saatava hyöty yhteiskunnalle on 1,7 miljoonaa.
– Vapaaehtoisten palokuntien tuottama yli miljardin vuosittainen arvo yhteiskunnalle voi jopa yllättää. Kaikki eivät ehkä tiedä sitä, että suuressa osassa maata sopimuspalokunta on ensimmäisenä paikalla onnettomuuspaikalla. Palokunnat tekevät intohimoisesti turvallisuustyötä myös kouluttamalla muita ja jeesaamalla lähiyhteisönsä ihmisiä ihan omassa arjessaan, SPEK:n palokuntajohtaja Petri Jaatinen toteaa.
Palokuntatoiminnan yhteiskunnallinen arvo koostuu sopimuspalokuntien pelastustoiminnasta, palokuntien harrastustoiminnasta sekä palokuntalaisten omassa arjessa tekemästä turvallisuustyöstä.
Keskeiset taloudelliset hyödyt muodostuvat pelastettujen ihmishenkien laskennallisesta arvosta, kaikkiaan noin 730 miljoonaa euroa, sekä pelastetun omaisuuden arvosta, yhteensä noin 500 miljoonaa euroa.
Arviointi on suoritettu menetelmällä, jossa sosiaaliset vaikutukset huomioidaan kustannus–hyötylaskennan loppusummassa rahanarvoisina tuloksina. Arvioinnissa lasketaan suhdeluku, joka saadaan jakamalla hyötyjen arvo kustannusten arvolla. Selvityksen perusteella jokaisen palokuntatoimintaan investoidun euron arvioidaan tuottavan taloudellista arvoa noin 11,74–14,49 euroa.
Vapaaehtoiset palokuntalaiset vastaavat vuosittain 360 ihmishengen pelastamisesta välittömästä hengenvaarasta. Selvityksen merkittäviä löydöksiä on myös palokuntalaisten arjen itsenäinen turvallisuustyö, jonka kautta palokuntalaiset vaikuttavat 290 000 talouden turvallisuusosaamiseen vuosittain ennaltaehkäisten näin kymmeniä asuntopaloja ja palovaaroja.
Lisäksi palokuntalaiset auttavat yksityishenkilöinä noin 1 600 onnettomuustilanteessa vuosittain, jolloin jatkohoidon tarve pienenee.
– Tämä arviointi on poikkeuksellinen, koska palokuntatoiminnan vaikutuksia ei ole juuri aikaisemmin kartoitettu näin kokonaisvaltaisesti. Pelastustoimen siirryttyä hyvinvointialueiden alaisuuteen myös palokuntien tuottaman arvon sanoittaminen on oleellista, arviointipäällikkö Miikka Vuorinen sanoo.