Vakka-Suomen maanpuolustusnaiset on vireä parinkymmenen naisen yhdistys, jossa opetellaan erilaisia arjen selviytymistaitoja.
– Olemme joukko samanhenkisiä naisia, jotka olisivat kenties aikoinaan halunneet käydä armeijan, yhdistyksen puheenjohtaja Anneli Vuorio toteaa.
Vakka-Suomen maanpuolustusnaiset hoitaa vuosittain esimerkiksi sankarihautojen havuttamisen ja veteraanikahvitukset. Yhdistys järjestää jäsenilleen retkiä, kouluttaa taitoja poikkeusoloissa selviytymiseen ja osallistuu Naisten Valmiusliiton koulutustapahtumiin. He käyvät myös Maanpuolustuskoulutuksen tarjoamilla kursseilla sekä erilaisissa kisoissa ja harjoituksissa.
Uudenkaupungin Reserviupseerien Naiset perustettiin lokakuussa 1985, vuonna 1996 valtakunnallinen liitto muutti nimensä Maanpuolustusnaisten liitoksi ja Uudenkaupungin yhdistys päivitti myös nimeään.
– Olimme siitä eteenpäin Uudenkaupungin Maanpuolustusnaisia, mutta vuoden 2023 alusta saimme mukaan uusia jäseniä eri puolilta Vakka-Suomea, joten yhdistyksemme rekisteröitiin Vakka-Suomen Maanpuolustusnaiset ry:ksi, yhdistyksen entinen puheenjohtaja ja jäsen Tarja Sulo summaa.
Paikallisyhdistyksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 21 ja jäseniä on jokaisesta Vakka-Suomen kunnasta. Jäseninä on niin 30- kuin 80-vuotiaitakin. Uusimpia jäseniä ovat Inkeri Kangasvuo ja Katriina Laihonen .
– Olen aiemmin ollut Helsingin Reservimeriupseerien naisissa, joten liityin mukaan maanpuolustusnaisiin myös Uudessakaupungissa. Olen esimerkiksi harrastanut ampumista jo pidempään, Kangasvuo toteaa.
Laihonen kertoo, kuinka jo kotona hänelle opetettiin kodin, uskonnon ja isänmaan arvoja. Hänen isänisänsä ja äidinisänsä ovat olleet sodassa. Isänisä ei koskaan puhunut kokemastaan, mutta perheenjäsenet tiesivät, että hän oli ollut kovissa paikoissa.
– Äidinisäni puhui sotamuistoistaan avoimesti. Olen kiinnostunut historiasta ja luin nuorempana papan sotilaslehtiä. Sotaveteraaneja kunnioitan ihan valtavasti, joten halusin antaa heille jotakin takaisin ja maanpuolustusnaisiin liittymällä voin tehdä oman osuuteni, Laihonen tiivistää.
Sulo on liittynyt maanpuolustusnaisiin 1990-luvun alkupuolella. Hän kuvailee olleensa aina maanpuolustushenkinen ja hänen miehensä oli aktiivisesti mukana reserviupseerien toiminnassa.
Vuorio puolestaan liittyi mukaan 2000-luvun alkupuolella. Hänenkin miehensä oli aktiivinen reserviläinen, mutta Vuoriolla oli muut syyt liittymiseen.
– Turussa asuessani olin aktiivinen partiolainen, joten maanpuolustus ja isänmaa ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Olen lisäksi toiminut aktiivisesti paikallisessa ampumaseurassa, joten liittyminen tuntui luontevalta, Vuorio paljastaa.
Vuorion mukaan maanpuolustusnaiset tarjoavat harrastuksen, joka antaa valmiuksia niin arjesta kuin poikkeusoloistakin selviämiseen.
– Jokainen nainen yhdistyksessä saa mukavia kokemuksia niin luonnossa liikkumiseen kuin selviytymiseenkin. Mikä parasta, voimme opetella uusia asioita, jotka olivat esivanhemmillemme itsestäänselvyys, kuten juomaveden puhdistus luonnossa, luonnonyrttien tuntemus ja merellä liikkuminen, Vuorio lisää.
Vakka-Suomen maanpuolustusnaiset järjestivät helmikuussa kaikkien aikojen ensimmäisen maanpuolustusnaisten ilmapistooli- ja -kivääriammuntojen Varsinais-Suomen piirimestaruuskilpailun. He nappasivat itselleen joukkuekilpailun voiton sekä yksilöpalkintoja.
– Teimme yhteistyötä Laukojat -75 -yhdistyksen ja Uudenkaupungin reserviläisten kanssa, Vuorio kertoo.
Naiset ovat tutustuneet myös paikallisiin yrityksiin, vierailleet museoissa, järjestäneet laavuretkiä ja luennoineet paikallisille Martta-yhdistyksen jäsenille 72 tunnin hätävaravaraston merkityksestä.
Sulon mukaan maanpuolustusnaisten toiminnassa mukana olevilla on tekemisen meininki ja heitä yhdistää se, että asioita saadaan aikaan, eikä pelkästään suunnitella.
– Olemme iloisia, reippaita ja vauhdikkaita. Maanpuolustusnaisia yhdistää hyvä meininki, Sulo kiteyttää.
Vakka-Suomen maanpuolustusnaiset järjestävät suomalaisten laulujen yhteislauluillan yhdessä kaupungin kulttuuripalveluiden kanssa. Pääsymaksuton tapahtuma on Crusellissa keskiviikkona 3.4. klo 18. Tilaisuudella kunnioitetaan poisnukkuneita veteraaneja yhteislauluilla.
Fakta
Maanpuolustusnaiset
Järjestäytynyt toiminta alkoi 1940-luvulla.
Naiset perustivat miesten reserviupseerien kerhoihin alaosastoja.
Suomen Reservin Upseerien Naisten valtakunnallinen toiminta alkoi 1956.
Suomen Reservin Upseerien Naisten Liitto perustettiin 1987.
Maanpuolustusnaisten Liitto ry perustettiin 2004.
Yhteisliitossa Suomen Maanpuolustusnaisten Liitto ry ja Suomen Naisten Maanpuolustusjärjestö ry yhdistivät voimansa.
Jäsenmäärä on nyt lähes 3 500.
Liitto vahvistaa naisten maanpuolustustahtoa, -tietoa ja -taitoa sekä henkistä ja fyysistä kuntoa.
Se kouluttaa naisia valmentautumaan kriisi- ja poikkeusolojen tehtäviin.
Toimii yhteistyössä puolustusvoimien ja eri siviiliviranomaisten sekä maanpuolustus- ja kriisinhallintajärjestöjen kanssa.
Lähde: Suomen Maanpuolustusnaisten liitto
Jotoksilla testataan opittuja taitoja ja hankitaan kokemuksia
Vakka-Suomen maanpuolustusnaiset ovat järjestäneet Uudessakaupungissa yhden valtakunnallisen jotoksen sekä osallistuneet itse kymmeniin jotoksiin ympäri Suomen.
Jotoshan on rastilta toiselle maastossa etenevä kilpailu, jossa mitataan osallistujien kansalaistaitoja. Naiset ovat napanneet jotoksilla palkintoja, mutta joutuneet myös monenlaisiin kommelluksiin.
– Parolan panssariprikaatin alueella järjestettiin vuosia sitten jotos, jossa minua puri käärme, enkä edes huomannut sitä. Seuraavana aamuna ihmettelin, että kenen jalka vartalossani oli kiinni, kun se oli niin turvonnut ja omituinen, Anneli Vuorio muistelee.
Hän kertoo päässeensä Parolan prikaatin lääkärin huomaan ja saaneensa piikin oloa helpottamaan.
– Muut joukkueestamme jatkoivat rankan jotoksen suorittamista, mutta armeijan alokas kuljetti minua rastilta toiselle katsomaan, kuinka muut pärjäsivät. Joukkueemme tuli kisassa toiseksi. Se oli kyllä ikimuistoinen reissu, Vuorio nauraa.
Tarja Sulo on käynyt 15 eri jotoksella ympäri Suomen. Hän on jotoksilla esimerkiksi puhdistanut vettä luonnosta löytyvien tarvikkeiden avulla, tehnyt tulia, kokannut trangialla sekä ylittänyt puroja itse rakentamiensa A-tikkaiden avulla.
– Jotosten yhtenä rastina saattaa olla esimerkiksi onnettomuustilanteen potilaiden hoitoa tai kadonneen etsintää. Näitä olemme harjoitelleet erikseen, mutta olemme käyneet läpi myös esimerkiksi viestintää, muonitusta, ensiapua, järkyttyneen ihmisen kohtaamista ja hätämajoituksen järjestämistä, Sulo listaa.
