– Vaihdon takana ei ole mitään dramatiikkaa, vaan minusta tuntui siltä, että toimintaan on hyvä saada nyt uutta virtaa ja uusia ideoita, totesi Osmo Luotonen.
– Onhan minulla tässä isot saappaat täytettävänä, mutta onneksi Osmo on luvannut olla apunani ensimmäisen vuoden ajan, lisäsi puolestaan Jukka Rinnemaa.
Taivalkoskelta kotoisin oleva Rinnemaa muutti Uuteenkaupunkiin 1980-luvun puolivälissä.
– Kotiseudulla oli harrastanut metsästystä, mutta muuton jälkeen harrastus jäi tauolla. 1997 suoritin metsästyskortin uudelleen ja siitä asti ole metsästänyt, pääosin hirvieläimiä, mutta kotiseudulla myös lintuja, selvitti Rinnemaa.
Harrastuksen uudelleen aloittamisen vaikutti se, että löytyi kaveriksi muilta metsästystä harrastavia. Uudenkaupungin Urheilumetsästäjiin kuuluva Rinnemaa käy metsällä silloin kun siihen on aikaa.
– Tänä talvena ehdin peurametsälle kolmesti ja saaliskin oli sama, Rinnemaa hymyili.
Jukka Rinnemaa osaa myös itse valmistaa pyytämänsä saaliin.
– Erityisesti juhlapäivinä tulee valmistettua riistaa ja kyllä pata aina tyhjäksi menee.
Uudenkaupungin alueella metsästysharrastus voi hyvin. Uusille ja harrastuksesta kiinnostuneille tarkoitetuille metsästäjäkursseille riittää tulijoita ja seuroihinkin on saatu uusia jäseniä. Kurssilaisista noin puolet on jo naisia. Myös nuorempaa väkeä on näkynyt kurssilaisten joukossa.
– Kalannin seudun riistanhoitoyhdistyksen toimialueella metsästysharrastuksen tulevaisuus näyttää tältä osin hyvältä, totesivat Luotonen ja Rinnemaa yhdessä.
Yhä useampi ymmärtää, että riistanhoitoyhdistyksen tärkein tehtävä on pitää huolta siitä että riistakannat pysyvät elinvoimaisina ja tasapainossa. Tähän työhön tarvitaan myös metsästystä.
– Uudessakaupungissa olemme esimerkiksi panostaneet pienpetojen pyyntiin erityisesti saaristoalueella. Saimme paljon huolestuneita viestejä siitä, että alueen vesilintukannat ovat romahtaneet ja tähän suurena syynä ovat vesilintujen pesiä ryöväävät minkit ja supit. Yritämme näin kohdennetulla metsästyksellä elvyttää osaltamme vesilintukantoja, selvitti Jukka Rinnemaa.
Helmikuussa päättyneelle metsästyskaudelle oli Kalannin seudun riistanhoitoyhdistyksen alueelle myönnetty 51 hirvenkaatolupaa, mutta luvista käytettiin vain 42,5 lupaa.
Myös myönnetystä tuhannesta valkohäntäpeuran kaatoluvasta käytettiin vain osa. Käytännössä 696,5 lupaa. Myös edellisvuonna osa luvista jäi käyttämättä, mutta ei näin suurta osaa.
– Hirvien, mutta erityisesti peurojen kohdalla, syynä lupien vain osittaiseen käyttöön oli se, että eläimet olivat kadonneet tietyiltä alueilta kokonaan. Oli laajoja alueita, missä ei ollut peuroja lainkaan, vaikka niitä oli siellä aiemmin nähty runsaasti, kertoi Jukka Rinnemaa Kalannin seudun riistanhoitoyhdistyksestä.
Tietyissä osissa Uuttakaupunkia, kuten Pyhämaassa, hirviä ja peuroja oli taas riittämiin.
Hirvieläinten poikkeava käytös kertoo alueen vahvistuneesta susikannasta. Kun sudet saapuvat tietylle alueelle, hirvieläimet poistuvat sieltä nopeasti.